Poker Face 1-2: jos himottaa vitsailla junttilan mekaanikosta, älä tee Luke Skywalkerista sellaista

Jep: rikos näytetään aina alussa. Sarja osaa "särkeä sydämen" eli luoda illuusion siitä, että uudet hahmot olisivat katsomiskelpoisia päähenkilöinäkin. Asialla myös osataan leikkiä. Arveluttava rölli ja näennäisesti tasapainoisempi puukkojäbä juttelevat huoltoaseman katolla keskellä yötä. Rölli on saanut jäbän kollegan olon epämukavaksi, mutta jäbä yrittää olla kohtelias ja tsempata rölliä elämässä. Tämä voisi olla kauniin ystävyyden alku, mutta itsetietoisen farssimaisesti tästä tehdään murhajuoni.

Hörähdin. Heti perään pääni tulosti valmiin manifestin: juuri tästä syystä sarjan luojan Rian Johnsonin pitäisi pysyä kaukana Star Warsista. Se ei toiminut, kun hän pakotti The Last Jedin hahmot käyttäytymään tähän tyyliin. "Kauhun tasapaino" menee pieleen, jos tärkeät hahmot temppuilevat farssimaisesti eeppisessä avaruusoopperassa, jossa sivuhahmot käyttäytyvät erilailla farssimaisesti lelumyyntien vuoksi.

Valheet haistava sankaritar pakoilee pilottijakson roistoja, joten syrjäinen huoltoasema on ensimmäinen paikka, jonne hän sattumalta eksyy. Jälleen paljastuu, että rikoksen tapahtuessa hän oli jo paikalla. Se on simppeliä ja tyydyttävää rakenteella leikittelyä, kun kyse on teknisesti koko totuudesta eikä juosten pissimisestä. Mutta mitä seuraavaksi? Kun lauta on innostavasti asetettu, Johnsonilla on lieviä vaikeuksia pelata.

Jälleen sankaritar vaistoaa totuuden ja todistaa sen itselleen tavalla, joka ei pidä oikeudessa. Tällä kertaa loppu esitetään siten, että hänellä on kiire pistää pillit pussiin, joten hän pakottaa itsensä pähkäilemään ja onnistuu ulkoistamaan tapauksen jatkamisen sivuhahmoille. Sarja yrittää olla erilainen, joten sympatiapisteitä ropisee. Tyhjäkäyntiä on 5-10 minuuttia per jakso.


Keskiarvo 2 jakson jälkeen:


< Jakso 1-1 --- Jakso 1-3 >

Katsottu: SkyShowtime