Rick and Morty 7-3 ja 7-4: pitkälti synkin jakso tähän mennessä

Ensin lusittavana on pakollinen presidenttijakso. Pressa esittelee taas ulkoavaruuden kontakteja ja The Simpsons Movien häpeään saattavaa teknologiaa. Kun legendaarinen Rick ja "joku pressa" harrastavat samaa, kontrasti toimii yhtä heikosti kuin Roger Rabbitin hylätyssä jatko-osassa, jossa piirretyt oli yhä tarkoitus piirtää, vaikka ihmiset ovat tietokoneanimaatiota.

On silti kiintoisaa, mikä idea valikoituu tärkeimmäksi, kun pressa liehittelee mustasukkaisen Rickin psykiatria ja pian kyse onkin osavaltion kohtalosta ja kansoja laumamielen alle orjuuttavan naikkosen paluusta. "Naikkonen" on Rickin ex, joten jakso on puoliksi kivaa toistoa, mutta poliittinen satiiri on lähellä Family Guyn takaumien tasoa.

4. jakso on mykistävä. Useimmista mykistävistä elämyksistäni on 20-35 vuotta, mutta oli näitä yksi edelliselläkin kaudella, joten näiden vaikutuksen aivokemioihin tunnistaa. Jakso posottaa röyhkeästi tabusta toiseen luoden asioiden välille yhteyksiä, jotka edustavat sekä absurdia huumoria että yhteiskuntakritiikkiä, joka on selkeää, vaikken ehdi ajatella teemoja omilla ehdoillani - vaikka se on sitä, mitä pääasiassa teen. Paljastuksia:

Rick on löytänyt ruokalajin, joka tekee arkisista perheilloista juhlaa. Jos kyse olisi sianlihasta, haluaako perhe tietää täsmälleen, miten siat kärsivät tehotuotannossa? Auttaisiko se tieto, että siat itseasiassa kuolivat vapaaehtoisesti normaalin elämän ehtoopuolella? Tuo alkaa kuulostaa Rick and Morty -juonelta, mutta kyse ei suoranaisesti ole tuotantoeläimistä, vaan ihmislihasta, itsemurhista, armomurhien etiikasta, fasismista ja myös tuotantoeläimistä, kun armomurhien vastustajien perusteltuja huolia on tarpeeksi kärjistetty.

3+5.


Kauden keskiarvo 4 jakson jälkeen:


< Jaksot 7-1 ja 7-2 --- Jaksot 7-5 ja 7-6 >

Katsottu: HBO Max