Star Wars: Ahsoka 5/8: 'Emme murehdi mitään juuri nyt. Tämä on onnellinen hetki.'

Sankari putosi järveen. En tiedä, onko se lääketiedettä, mutta se käy järkeen saduissa, että sankari uneksii luovuttamisesta, koska aivot eivät saa happea, mutta sitten sisu pistää viimeiset adrenaliinit liikkeelle ja sankari herää nähtyään vision kuolleesta lähimmäisestä, joka tsemppasi lausumalla: "ei vielä".

Jos pitäisin Star Warsista niin vähän kuin viimeaikaiset arvosanat vihjaavat, ei olisi muuta sanottavaa. Puolet jaksosta meni tuohon. Sankarin onkii järvestä kenraali cosplay-mutsi, ja loppu laahaa. Hallusinaatiot rinnastivat sankarin ajankohtaiset syyllisyyden tunteet hänen menneisyytensä painolastiin (siten kuin normaalit aamuyön painajaiset), mikä ei muuta sitä, että hänen on keksittävä mihin ilmansuuntaan edetä scifikompassin hajottua.

Mutta: hallusinaatioissa esiintyy Hayden Christensenin Anakin. Vain Jar Jar Binks tekisi minut onnellisemmaksi. Tunnen kuinka tunteellinen aivopuoliskoni repeytyy irti järkevästä puolesta fiilistelläkseen väkisin.

Näytönsäästäjämaa on hölmö, mutta kun Anakin on hourinut Ahsokalle alkeita selviytymisestä, näemme Anakinin ja nuoren Ahsokan keskellä kloonisotaa. Tunnelmat eivät ole täysin yhteensopivia elokuvien tai The Clone Wars -sarjan kanssa, mutta tämä onkin muisto. Nuori Ahsoka suree sodan kauhuja. Esiosaelokuvat paljastivat jedien rappion, ja näytelty versio lapsisotilas Ahsokasta tukee sitä ajatusta Clone Wars -sarjaa terävämmin, olipa se tarkoitus tai ei. Sekin on mukavasti mystistä, kun Ahsoka ei ole varma, puhuuko hän mestarinsa hyvälle vai pahalle versiolle.

Nautin hallusinaatioista. Asialla ei ole mitään tekemistä tämän minisarjan aiempien "saavutusten" kanssa. Katsotaan nyt taas Fantasia 2000:n absurdia valassekoilua.


Keskiarvo 5 jakson jälkeen:


< Jakso 4/8 --- Jakso 6/8 >

Katsottu: Disney+