Foundation 2-6: ei telepatia tylsää ole, paitsi verrattuna apinan näköiseen vappunaamariin

Alkuperäinen Apinoiden planeetta -saaga on outo. En poistaisi telepaattimutantteja, mutten toivo, että uusi saaga rakentuu heitä kohti, koska uuden kierroksen voi ottaa vakavasti. Telepaattimutantteja on myös Foundationissa, ja olen melko tarkalleen yhtä ristiriitaisissa tunnelmissa.

Päähenkilöt, jotka osaavat ennustaa tulevaisuuden sekä matematiikalla että maagisesti, yrittävät puhua puolelleen pimpelipompelitelepaattien yhteisön. Yhteisö suhtautuu kyynisesti tämmöiseen kätevyyteen, joten matriarkka satuilee ja juonii omiaan. Telekineettisen deliriumin ystävät eivät pety! Huokaus.

Kaikki sarjassa on kiinnostavampaa kuin nämä tyypit, mutta jakso on heidän. On jopa takaumia pää-äijän yliopistovuosista: jos tarjottu informaatio on selittävinään osan siitä, miksi koko ihmiskunnan historiaa manipuloidaan, takaumalle kannattaisi antaa koko jakso, jeh? Aloitin juuri Baldur's Gate 3:n, joten on pakko verrata jaksoa myös sen (hienon) pelin kuivimpien sivuhahmojen teknisesti vapaaehtoisiin keskusteluihin, jotka eivät suostu loppumaan, kun klikkaat sellaista vahingossa neljältä aamuyöllä. Vau: turhakkeen kanssa pääsee kalastamaan. Sehän inhimillistää hänet.

On myös sirpaleita. Galaksin pääkaupunkiin saapuneiden munkkien arki viehättää. Kiehtovan kloonikeisarin morsian rohmuaa heti vaikutusvaltaa, kun hänet esitellään kansalle. Sarja myi tehokkaasti satunnaisen henkipaton, mutta maalin ei annettu kuivua, joten nyt kun äijä seikkailee minuutin omillaan, kuuluisa kasvomuistini yrittää irtisanoutua siitä ajatuksesta, että tämä muotipartamölkerö on nähty aiemminkin.


Keskiarvo 16 jakson jälkeen:


< Jakso 2-5 --- Jakso 2-7 >

Katsottu: Apple TV+