Kirjalähde: Vesa-Matti Loirin suuret tulot päätyivät urheilukassiin - jo 70-luvun alussa vuositulot ylittivät pääministerin palkan
Tuomas Marjamäen kirjassa "Tuttujen kesken Vesku" (Dosendo) käydään läpi Vesa-Matti Loirin vaiherikasta elämää.
Uuno Turhapuro teki ensiesiintymisen Spede Show'ssa vuonna 1971. Parin vuoden kuluttua hahmo nähtiin jo valkokankaalla, ja siitä lähti lähes vuosittain kuvattujen Uuno-leffojen putki.
Veskulle uunoilu tuotti unohtumattoman maineen lisäksi rahaa, ja ahkeralle miehelle riitti rooleja myös teatterissa, televisiossa ja muualla valkokankaalla.
"Ahkeralle miehelle kertyi työstä myös rahaa. Vuonna 1973 Vesku ansaitsi 127 000 markkaa, mikä oli mojova summa. Tuohon aikaan maan pääministerin tulot jäivät alle 100 000 markan.
Raha oli aina polttanut Veskun näpeissä. Palkka ja palkkiot menivät saman tien, eikä niistä juuri jäänyt verottajalle tilitettävää. Urheilukassi täyttyi ja tyhjeni ilman, että rahoja olisi ehditty ihastelemaan saati tallettamaan.
Myös viranomaiset olivat kiinnostuneita siitä, kuinka paljon Vesa-Matti Loirilla oli verotettavaa tuloa. Vesku ei ollut motivoitunut tekemään veroilmoituksia, mutta teki niitä kuitenkin. Verottaja harkitsi Veskun tulot aina suuremmiksi, kuin ilmoitettiin ja muisti häntä roimilla mätkyillä.
'Veroilmoitukset, ainakin minun, ovat kai verottajasta pelkkiä hupipapereita, Turhapuro kirjoitti taas niin napakasti että hahhah, pannaan sille pikkusen tosta lisää, eihän se totta puhu', Vesku tuskaili Hymyssä.
Kirjassa 'Danny - koko show' laulaja Danny kestoi kutsuneensa Veskun käymään toimistollaan ja pyytäneensä tätä D-tuotannon artistiksi. Samalla Danny oli ehdottanut, että Veskun palkkiosta pidätettäisiin vähintään 50 prosenttia, mutta se ei käynyt. Vesku ilmoitti menevänsä Antti Einiön firmaan - tämä pidättäisi vain 10 prosenttia.
Veskun ja Pertsa Melasniemen pitkän ystävyyden ainoa kunnon riita tuli raha-asioista. Heillä oli tapana viettää aikaa enimmäkseen Pertsan luona Haagassa, mutta kaupungille lähtiessään he ajoivat taksilla Veskun kodin kautta.
'Vesku meni lääkekaapille, täytti taskut seteleillä ja lähdimme matkaan. Baarissa ei mennyt aikaakaan, kun Vesku jo tarjosi drinkkejä täysin tuntemattomille ihmisille'. Pertsa katsoi kauhuissaan Veskun holtitonta käytöstä ja lopulta avasi suunsa.
'Tiedätsä että toi ei ole kaikki sun rahaa. Sun pitää maksaa siitä myös verot ja kaikenlaiset lakisääteiset maksut'.
'Mitä vittua sä puutut mun raha-asioihin', Vesku kimpaantui".
"Veskun verorästit alkoivat kasvaa kymmeniintuhansiin markkoihin. Pahimmillaan 1970-luvun puolivälissä mätkyjä tuli kerralla 33 000 markkaa".
Pari vuotta Vesku täytti veroilmoituksen, mutta sitten yksi vuosi jäi väliin. Uudenmaan läänin verovirasto ei enää odotellut, vaan haki Loirin henkilökohtaiseen konkurssiin. Veroja oli pystyssä 132 000 markkaa!
Lainatut kohdat ovat Tuomas Marjamäen kirjasta "Tuttujen kesken Vesku" (Dosendo).
Uuno Turhapuro teki ensiesiintymisen Spede Show'ssa vuonna 1971. Parin vuoden kuluttua hahmo nähtiin jo valkokankaalla, ja siitä lähti lähes vuosittain kuvattujen Uuno-leffojen putki.
Veskulle uunoilu tuotti unohtumattoman maineen lisäksi rahaa, ja ahkeralle miehelle riitti rooleja myös teatterissa, televisiossa ja muualla valkokankaalla.
"Ahkeralle miehelle kertyi työstä myös rahaa. Vuonna 1973 Vesku ansaitsi 127 000 markkaa, mikä oli mojova summa. Tuohon aikaan maan pääministerin tulot jäivät alle 100 000 markan.
Raha oli aina polttanut Veskun näpeissä. Palkka ja palkkiot menivät saman tien, eikä niistä juuri jäänyt verottajalle tilitettävää. Urheilukassi täyttyi ja tyhjeni ilman, että rahoja olisi ehditty ihastelemaan saati tallettamaan.
Myös viranomaiset olivat kiinnostuneita siitä, kuinka paljon Vesa-Matti Loirilla oli verotettavaa tuloa. Vesku ei ollut motivoitunut tekemään veroilmoituksia, mutta teki niitä kuitenkin. Verottaja harkitsi Veskun tulot aina suuremmiksi, kuin ilmoitettiin ja muisti häntä roimilla mätkyillä.
'Veroilmoitukset, ainakin minun, ovat kai verottajasta pelkkiä hupipapereita, Turhapuro kirjoitti taas niin napakasti että hahhah, pannaan sille pikkusen tosta lisää, eihän se totta puhu', Vesku tuskaili Hymyssä.
Kirjassa 'Danny - koko show' laulaja Danny kestoi kutsuneensa Veskun käymään toimistollaan ja pyytäneensä tätä D-tuotannon artistiksi. Samalla Danny oli ehdottanut, että Veskun palkkiosta pidätettäisiin vähintään 50 prosenttia, mutta se ei käynyt. Vesku ilmoitti menevänsä Antti Einiön firmaan - tämä pidättäisi vain 10 prosenttia.
Veskun ja Pertsa Melasniemen pitkän ystävyyden ainoa kunnon riita tuli raha-asioista. Heillä oli tapana viettää aikaa enimmäkseen Pertsan luona Haagassa, mutta kaupungille lähtiessään he ajoivat taksilla Veskun kodin kautta.
'Vesku meni lääkekaapille, täytti taskut seteleillä ja lähdimme matkaan. Baarissa ei mennyt aikaakaan, kun Vesku jo tarjosi drinkkejä täysin tuntemattomille ihmisille'. Pertsa katsoi kauhuissaan Veskun holtitonta käytöstä ja lopulta avasi suunsa.
'Tiedätsä että toi ei ole kaikki sun rahaa. Sun pitää maksaa siitä myös verot ja kaikenlaiset lakisääteiset maksut'.
'Mitä vittua sä puutut mun raha-asioihin', Vesku kimpaantui".
"Veskun verorästit alkoivat kasvaa kymmeniintuhansiin markkoihin. Pahimmillaan 1970-luvun puolivälissä mätkyjä tuli kerralla 33 000 markkaa".
Pari vuotta Vesku täytti veroilmoituksen, mutta sitten yksi vuosi jäi väliin. Uudenmaan läänin verovirasto ei enää odotellut, vaan haki Loirin henkilökohtaiseen konkurssiin. Veroja oli pystyssä 132 000 markkaa!
Lainatut kohdat ovat Tuomas Marjamäen kirjasta "Tuttujen kesken Vesku" (Dosendo).
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti