Succession 19/39: fiktiossa Ahdi Stelija ei ylene elinkeinoministeriksi

Puoliväli häämöttää. Aistiiko sen? Pitkään alustettu risteilyskandaali on uutisissa. Kunhan päähenkilöt ovat kyräilleet keskenään ja muistuttaneet moraalittomuudestaan, he päätyvät Yhdysvaltain kongressin kuultaviksi.

Vävypoika änkyttää, ettei kukaan osannut arvata, että Antti Stelija on pervo. Toki vävy itsekin käytti Stelijasta lämpinimeä "Ahdi", mutta se oli onnekas tai valitettava arvaus - jos voit ymmärtää, herra senaattori, vaikka vihaat firmaamme palavasti? Vaihe koukuttaa huumorilla, harrastaen kertausta ja kertoen lähinnä vävypojasta. ("Ahdi" Stelija = "Mo" Lester.)

Isä ja motivoitunein poika kärrätään näytille pikaisesti. Vedän käsitteen hatusta: isä on teemallisesti syytön. Vaikka hän olisi itsekin ahdistelija, hän luultavasti on tehnyt pahempaakin ja hän tahtoisi jatkaa sitä. Poika on teknisesti oikeassa syyttäessään senaattoria puolueelliseksi. On aromeita, mutta vaikka tämä vasta alustaisi kauden päätöstä, se on laimeaa, että syyttäjiltä vaikuttavat loppuvan paukut kesken heti, kun joku haraa vastaan.

Ansiot ovat puhtaasti hahmoissa ja suhteissa. Tilanne vaikuttaa jo raukeavan, mutta isä menettää uuden luottodaaminsa, joka näkee hänen lävitseen. Isä myös uskoo, että joku on uhrattava. Vävy? Poika teki jotakin oikein. Tytärkin tekee: hän onnistuu puhumaan todistajan puolelleen, mikä on ajoitukseltaan oudon kätevä kohtaus, joka kuitenkin taas inspiroi pohtimaan prinsessaa kokonaisuutena.

Ns. pääjuonen järkevyyttä nakertaa selkeimmin se, että kaiken mainitun aikana pikkuveli ajautuu panttivankitilanteeseen neuvotellessaan Turkissa. Jos satunnainen konekiväärijännitys on symboliikkaa tai muuta aikuisille suunnattua, olen tyhmä.


Keskiarvo 19 jakson jälkeen:


< Jakso 18/39 --- Jakso 20/39 >

Katsottu: HBO Max