The Idol 1-4: jos sitä pesisi tukkansa ekstrovertin kusella, piina olisi nopeammin ohi

Tedros on läjä sontaa ihan jo virallisesti: hän on alaikäisiä manipuloiva, pikkusieluinen ja väkivaltainen rikollinen vailla karismaa. Provosoivasti idoli ihailee häntä. Sarja voisi yhtä hyvin väittää, että joku Riku Nieminen on Lady Gagaa manipuloiva seksikäs pentele. Toisaalta idolikin on yhä selkeämmin hirviöbimbo, joten sehän on ominaisuus, että hänen miestään tulkitsee turhin räppäri, joka sattui näyttelijän hommia kinuamaan?

"Kaikki on tarkoituksellista - katso vaikka sivuhahmojen reaktioita." Se on absurdia roskaa, kun Tedros alkaa kaikkien edessä soittaa idolin kalanhajuista kanteletta luodakseen ähkintää biisiä varten. Sivuhahmo jälkikäteen: Tedros on ihme perverssi. Toinen sivuhahmo: Tedros on psykopaatti, joten miksei kukaan sano mitään - tahdotaanko idolilla vain rahastaa? No nyt on kyllä tarkoituksella nerokasta satiiria!

Joku jätkä elelee idolin nurkissa. Tedros päättää kiduttaa häntä kuultuaan hänen laulavan. Jätkä myöntää kaiken: AAH, osaan laulaa, AAH, mölömöm, AAH, pimpelipom, AAH, etkö tajua, että paljastin jo salajuoneni, AAH, luulin että olemme kaikki kaksinaamaisuuden vivahteet ymmärtäviä ekstroverttejä, AAH! Jos hahmot tekisivät joukkoitsemurhan, asialla olisi se kiistaton merkitys, että sarja päättyisi.

Ulkona on 27 astetta. Se tekee nukkeihmisten nuoleskelusta entistä etovampaa. Musiikkipuolen teoreettiset jos epätodennäköiset ansiot hautautuvat tuulettimen hurinaan, koska ähkinnän vuoksi tätä ei kehtaa kuunnella kovaa edes kuulokkeet päässä.


Keskiarvo 4 jakson jälkeen:


< Jakso 1-3 --- Jakso 1-5 >

Katsottu: HBO Max