Kirjalähde: Nykymaailman striimauskulttuurissa, radiolla on edelleen valtava merkitys - 'Eihän sitä kukaan koskaan ääneen sano'
Jukka Haarman, Anna-Kaisa Kaplasin ja Ilkka Mattilan kirjassa "Popmusiikin uusi aika - Satumaa-tangosta 2080-luvulle" (Tammi) käsitellään kotimaisen populaarimusiikin muuttunutta maailmaa. Miten rock-Suomesta tuli pop-Suomi.
Nykymaailman striimauskulttuurissa, radiolla on edelleen valtava merkitys:
"Radio tulonlähteenä
Tom Frisk: Radioiden soittokorvausten suhteellinen merkitys biisintekijöiden ja artistien tuloissa on suurempi kuin koskaan. Ne ovat aivan samaa tasoa kuin cd-aikana. Tuossa mielessä radiossa ollaan aika ison asian portinvartijoina.
Asko Kallonen: Ennen Spotifyta radio oli vielä tärkeämpi uusien artistien esittelijänä ja vanhojen vahvistajana. On yllättävää, että radio on edelleenkin niin tärkeä esimerkiksi tulonlähteenä. Kun katsoo meidän tuloslaskelmaamme, tiettyjen artistien kohdalla radion merkitys on jopa suurempi kuin hyvienkin Spotify-striimien. Sen näkee Gramex-raporteista.
Kari Hynninen: Ylen korvaukset ovat isompia, mutta ei Radio Suomesta tule soittokertoja niin paljon. Nelosen radioihin päässeet biisit alkavat soida muillakin kanavilla, jopa Bauerin kanavilla. Kilpailijat katsovat toisiaan, koska ne voivat molemmat hyötyä siitä.
Tapio Halonen: Eihän sitä kukaan koskaan ääneen sano, että Yle maksaa enemmän soittamastaan musiikista - ei meidän Ylen eikä tekijöiden päässä. Korvauksen lisäksi täytyy muistaa, että radion tavoitettavuus on valtava. Jos katsoo Radiomonitorista, kuinka paljon YleX:n tai Radio Suomen soitetuimmat biisit tavoittavat korvapareja viikossa, niin se on valtava määrä. Toki taloudellinen puoli voi olla levy-yhtiön suunnitelmissa merkittävä, mutta haluaisin uskoa, että tavoitettavuus on artisteille yhtä tärkeää kuin tekijänoikeus-ja Gramex-korvaukset".
Lainatut kohdat ovat kirjasta "Popmusiikin uusi aika - Satumaa-tangosta 2080-luvulle" (Tammi).
Nykymaailman striimauskulttuurissa, radiolla on edelleen valtava merkitys:
"Radio tulonlähteenä
Tom Frisk: Radioiden soittokorvausten suhteellinen merkitys biisintekijöiden ja artistien tuloissa on suurempi kuin koskaan. Ne ovat aivan samaa tasoa kuin cd-aikana. Tuossa mielessä radiossa ollaan aika ison asian portinvartijoina.
Asko Kallonen: Ennen Spotifyta radio oli vielä tärkeämpi uusien artistien esittelijänä ja vanhojen vahvistajana. On yllättävää, että radio on edelleenkin niin tärkeä esimerkiksi tulonlähteenä. Kun katsoo meidän tuloslaskelmaamme, tiettyjen artistien kohdalla radion merkitys on jopa suurempi kuin hyvienkin Spotify-striimien. Sen näkee Gramex-raporteista.
Kari Hynninen: Ylen korvaukset ovat isompia, mutta ei Radio Suomesta tule soittokertoja niin paljon. Nelosen radioihin päässeet biisit alkavat soida muillakin kanavilla, jopa Bauerin kanavilla. Kilpailijat katsovat toisiaan, koska ne voivat molemmat hyötyä siitä.
Tapio Halonen: Eihän sitä kukaan koskaan ääneen sano, että Yle maksaa enemmän soittamastaan musiikista - ei meidän Ylen eikä tekijöiden päässä. Korvauksen lisäksi täytyy muistaa, että radion tavoitettavuus on valtava. Jos katsoo Radiomonitorista, kuinka paljon YleX:n tai Radio Suomen soitetuimmat biisit tavoittavat korvapareja viikossa, niin se on valtava määrä. Toki taloudellinen puoli voi olla levy-yhtiön suunnitelmissa merkittävä, mutta haluaisin uskoa, että tavoitettavuus on artisteille yhtä tärkeää kuin tekijänoikeus-ja Gramex-korvaukset".
Lainatut kohdat ovat kirjasta "Popmusiikin uusi aika - Satumaa-tangosta 2080-luvulle" (Tammi).
 |
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti