Kirjalähde: oletko kuullut suomalaisesta teräsmiehestä, voimajätin ohjelmanumero oli ainutlaatuinen kokemus
Heikki Nevalan ja Mika Rautasen kirja "Suuri suomalainen kuriositeettikirja - fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta" (Warelia) esittelee esimerkkien avulla harvinaislaatuista taituruutta, sinnikkyyttä ja myönteistä hulluutta vuosikymmenten takaa.
Suomalainen teräsmies, Viljami Hautaviita.
"Suosittu esiintyjä ja omalla tavallaan poikkeuksellinen persoona oli Lapväärtistä kotoisin ollut voimapesä Viljami Hautaviita (1905-1985). Hän mainosti olevansa suomalainen teräsmies. Esiintymisen hän aloitti jo kuusivuotiaana. Ammattimaisemmaksi Hautaviidan ura muuttui 1920-1930-lukujen taitteessa. Sotien jälkeen hän kiersi paljon kotimaata myös itse järjestetyillä kiertueilla. Tuolloin vielä yleinen iltamaperinne työllisti lukemattomia muusikoita, erilaisia esiintyjiä ja myös Viljami Hautaviitaa.
Hautaviidan oma sankari oli ammattinyrkkeilijä Gunnar Bärlund eli GeeBee. Tämä oli kuullut, että Hautaviita pystyi kantamaan satakiloista jauhosäkkiä hampaissaan kuin kissa pentuaan. GeeBee tapasi Hautaviidan ja neuvoi häntä siirtymään esiintymislavoille. Mestarinyrkkeilijä myös suunnitteli Hautaviidan harjoitusohjelman. Vuoden harjoiteltuaan Hautaviita oli valmis kohtaamaan esiintymislavat.
Ohjelmassa Hautaviita ensi lämmitteli nyrkkeilypallon kanssa. Seuraavaksi hän suoristi hevosenkengän ja tuuman paksuisen rautakangen hampaillaan ja pyöritti sormissaan paksun rautaneulan korkkiruuviksi. Hän löi myös nauloja nyrkillään 2 tuuman lankun läpi ja veti sitten naulan takaisin hampaillaan. Köydenvedossa hän voitti yksin viisitoista miestä ja veti hampaillaan linja-auton liikkeelle, toisinaan myös tukallaan, johon oli kiinnitetty köysi. Kun häneltä kysyttiin, miksi tukka oli niin vahva, vastaus oli, että siitä sai kiittää lapsuudessa paljon tukistellutta opettajaa. Hautaviidan matkasäkit olivat nekin painavia, sillä niissä hän kuljetti hevosenkenkiä, rautakankea, alasinta ja vasaraa. Esityksessä taivutettu rautakanki oli iso, ja olisi tullut kalliiksi ostaa aina uusi. Niinpä Hautaviita kuumensi iltaisin vääntyneen rautakangen esimerkiksi matkustajakodin kaakeliuunissa, ja hakkasi sen vasaralla alasimen päällä suoraksi.
Suomalaisen teräsmiehen esiintymisareenoina olivat myös kansakoulut. Hautaviita oli oppilaiden sankari. Nämä muun muassa kilpailivat siitä, kuka sai kantaa voimamiehen viittaa, jonka selkäpuolelle oli kirjailtu keltainen leijona ja teksti 'Suomen Teräsmies'. Aikoinaan sadoissa Suomen koulujen palkintokaapeissa oli Hautaviidan vääntämä hevosenkenkä kunniapaikalla, sillä hän antoi suoristamansa rautaesineen aina koululle muistoksi".
"Hautaviita esiintyi yhdessä myös akrobaatti ja hanuristi Esa Karttusen kanssa sekä Suomen pisimmän miehen Väinö Myllyrinteen kanssa. Kerran eräässä työmaaruokalassa Myllyrinne ja Hautaviita eivät osanneet päättää, mitä valita kymmenestä eri ruokalajista. Jono takana kasvoi, ja tarjoilija odotti kärsimättömänä tilausta. Niinpä miehet päättivät ottaa kaikkia ruokalajeja. Jättiläisten aterioidessa pöydän ympärille kerääntyi väkijoukko ihmettelemään ja sana lähti kiertämään. Illalla esitys oli taas loppuunmyyty".
Lainatut kohdat ovat Heikki Nevalan ja Mika Rautasen kirjasta "Suuri suomalainen kuriositeettikirja - fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta" (Warelia).
Suomalainen teräsmies, Viljami Hautaviita.
"Suosittu esiintyjä ja omalla tavallaan poikkeuksellinen persoona oli Lapväärtistä kotoisin ollut voimapesä Viljami Hautaviita (1905-1985). Hän mainosti olevansa suomalainen teräsmies. Esiintymisen hän aloitti jo kuusivuotiaana. Ammattimaisemmaksi Hautaviidan ura muuttui 1920-1930-lukujen taitteessa. Sotien jälkeen hän kiersi paljon kotimaata myös itse järjestetyillä kiertueilla. Tuolloin vielä yleinen iltamaperinne työllisti lukemattomia muusikoita, erilaisia esiintyjiä ja myös Viljami Hautaviitaa.
Hautaviidan oma sankari oli ammattinyrkkeilijä Gunnar Bärlund eli GeeBee. Tämä oli kuullut, että Hautaviita pystyi kantamaan satakiloista jauhosäkkiä hampaissaan kuin kissa pentuaan. GeeBee tapasi Hautaviidan ja neuvoi häntä siirtymään esiintymislavoille. Mestarinyrkkeilijä myös suunnitteli Hautaviidan harjoitusohjelman. Vuoden harjoiteltuaan Hautaviita oli valmis kohtaamaan esiintymislavat.
Ohjelmassa Hautaviita ensi lämmitteli nyrkkeilypallon kanssa. Seuraavaksi hän suoristi hevosenkengän ja tuuman paksuisen rautakangen hampaillaan ja pyöritti sormissaan paksun rautaneulan korkkiruuviksi. Hän löi myös nauloja nyrkillään 2 tuuman lankun läpi ja veti sitten naulan takaisin hampaillaan. Köydenvedossa hän voitti yksin viisitoista miestä ja veti hampaillaan linja-auton liikkeelle, toisinaan myös tukallaan, johon oli kiinnitetty köysi. Kun häneltä kysyttiin, miksi tukka oli niin vahva, vastaus oli, että siitä sai kiittää lapsuudessa paljon tukistellutta opettajaa. Hautaviidan matkasäkit olivat nekin painavia, sillä niissä hän kuljetti hevosenkenkiä, rautakankea, alasinta ja vasaraa. Esityksessä taivutettu rautakanki oli iso, ja olisi tullut kalliiksi ostaa aina uusi. Niinpä Hautaviita kuumensi iltaisin vääntyneen rautakangen esimerkiksi matkustajakodin kaakeliuunissa, ja hakkasi sen vasaralla alasimen päällä suoraksi.
Suomalaisen teräsmiehen esiintymisareenoina olivat myös kansakoulut. Hautaviita oli oppilaiden sankari. Nämä muun muassa kilpailivat siitä, kuka sai kantaa voimamiehen viittaa, jonka selkäpuolelle oli kirjailtu keltainen leijona ja teksti 'Suomen Teräsmies'. Aikoinaan sadoissa Suomen koulujen palkintokaapeissa oli Hautaviidan vääntämä hevosenkenkä kunniapaikalla, sillä hän antoi suoristamansa rautaesineen aina koululle muistoksi".
"Hautaviita esiintyi yhdessä myös akrobaatti ja hanuristi Esa Karttusen kanssa sekä Suomen pisimmän miehen Väinö Myllyrinteen kanssa. Kerran eräässä työmaaruokalassa Myllyrinne ja Hautaviita eivät osanneet päättää, mitä valita kymmenestä eri ruokalajista. Jono takana kasvoi, ja tarjoilija odotti kärsimättömänä tilausta. Niinpä miehet päättivät ottaa kaikkia ruokalajeja. Jättiläisten aterioidessa pöydän ympärille kerääntyi väkijoukko ihmettelemään ja sana lähti kiertämään. Illalla esitys oli taas loppuunmyyty".
Lainatut kohdat ovat Heikki Nevalan ja Mika Rautasen kirjasta "Suuri suomalainen kuriositeettikirja - fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta" (Warelia).
 |
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti