Carnival Row 2-9: jos sinut pakotetaan diplomaatiksi, älä nyt stn mitään diplomatiaa yritä

Täyteläisyys ja hutilointi menevät harvoin ristiin näin; sekin tässä vielä kiehtoo. Usein joku vaikuttaa vaihtavan filosofiaa pyytämällä. Toisaalta on jatkuva juoni sankarin ja öyhöttävän rasistikytän yhteistyöstä ja vastaavaa. Vähemmistökansan porvari on kiehtova, vaikka ja koska: hän pakeni natseja, mutta palasi takaisin, koska kommarit pakottivat hänet diplomaatiksi, mikä johtaa ongelmiin, koska hän yrittää diplomatiaa ja kommarit (luonnollisesti) suuttuvat.

Terroristikeiju Cara Delevingne raivostui, kun kollegat posauttivat pakolaislaivan. Kollega: me ollaan oikeassa. Cara: ai niin. Toisaalta miespuoliset päähenkilöt yrittävät palauttaa Caran järkiinsä eri kulmista, eikä se onnistu, joten ehkä päivän ensimmäinen heilahdus oli harkittu.

Kommarien varsinaiset viholliset lähtivät lomalle ja natsien juonittelevat johtajat eliminoitiin, mutta selittely siitä jatkuu, kuinka kommarien aate leviää natsien ylläpitämissä slummeissa. Emmekö voisi vain chillata, sanoo joku.

Kun sitä valikoi työmuistiin yksityiskohtia, pointista saa otteen hetkittäin. Kun kattavat vääryydet luovat yhteiskuntaan paineita, myös kapinallisista tulee roistoja, eikä kulttuuri heti eheydy, vaikka itseltään Saatanalta vaikuttanut diktaattori kuolisi kompastuttuaan banaaninkuoreen. Tämäkin olisi syy tehdä 5 kautta.

Orlando Bloom tietenkin käyttää koko sarjan toiseksi viimeisen jakson ennustajaeukon haastatteluun ja konekiväärin hankintaan, koska hän aikoo kaataa hirviön, jolla on salattu identiteetti. "Mystistä on", sillä vaikka tapaan kirjoittaa näitä uusiksi päässäni, en ole keksinyt, mitä väliä identiteetillä edes voi olla. Nyt totuus paljastetaan...

Ja tonnin seteli.


Keskiarvo 17 jakson jälkeen:


< Jakso 2-8 --- Jakso 2-10 >

Katsottu: Amazon Prime Video