Star Trek: Picard 3-9: jos näin isot käänteet eivät vakuuta, Star Trekiä ei tarvitse enää katsoa

Varoitan juonipaljastuksista.

Johdonmukaiselta vaikutti viimeksi tämän kauden 6. jakso. Pari viikkoa tyhjäkäyntiä kumosi sen pinnallisen saavutuksen, joka on toki uusittavissa.

Olen toivonut hartaasti, että sarja tietää, mitä se tekee, vaikka sarja kusee juosten. Ensi viikolla saattaa vahvistua, että sarja sontii rappusia alas kierien.

1. kausi: Picard kuolee ja muuttuu robotiksi, kun robottien oikeuksista keskustellaan. 2. kausi: borgien aikanaan kyborgiksi muuttama ja borgien aikamatkajuonet kertaalleen estänyt Picard kohtaa teemat uudestaan. 3. kausi: Picardin kukkomainen poika tupsahtaa tyhjästä ja paljastuu loppumetreillä - juuri nyt - uuden ajan borgiksi.

Suostuisin elämään komerossa kirjoituskoneen ja ämpärin kanssa, jos saisin oikolukea tämän, tökerösti luonnostellun ideakokoelman. Olisi mahtavaa saada tämä rimmaamaan. Ensimmäinen muutos: jos poika on tuntemattomasta syystä aina kokenut, että borgimainen yhteisöllinen ajattelu on oikein, hän ei jumalauta ole mikään perkeleen kukkoilija, jota kaikki ovat verranneet Han Soloon.

Picard pojalle: nyt kun oivalsimme, että tahdot olla muurahainen kuningattaren keossa, järjestimme sinulle turvallisen laitospaikan. Solo: eiku, *****, mä, *****, ratkaisen tän, *****, ihan itte *****, älä ala faija aukoon, *****.

Nuori James Dean ryhtyy borgiksi kapinoidakseen. Ei piip.

Muuta? Juu - kyllähän siis, jep! On isoja käänteitä, irtonaisia hyviä ideoita ja aggressiivista nostalgiaa. Universumi räjähtää. Syleilisin b-luokan aromeita, jos tämä olisi edes löysällä tavalla hallittu alku tarinalle, mutta epävireisistä signaaleista johtuen en katso enempää, jos tämä lähipäivinä paljastuu salaa haudotun uuden saagan aluksi.


Keskiarvo 29 jakson jälkeen:


< Jakso 3-8 --- Jakso 3-10 >

Katsottu: Amazon Prime Video