Kirjalähde: maailmanvalloitus jäi Smackilta haaveeksi, lopulta ohi ajoi jopa toinen kotimainen bändilupaus
Jarkko Jokelaisen kirjoittamassa kirjassa "Smack - kuolemaantuomitun laulu" (Like Kustannus) käydään läpi maineikkaan Smack-yhtyeen tarinaa härmästä varttia vaille maailmanmenestykseen.
80-luvun lopulla Smack viihtyi Los Angelesissa, mutta bändille varattu jättimenestys meni ohi kuin myöhässä oleva bussi.
"Alun perin Smackille oli anottu työluvat vain kolmeksi kuukaudeksi, mutta yhtyeellä ei ollut aikomustakaan palata Kalifornian helteestä Helsingin syksyyn ja sitä seuraavaan rospuuttokauteen.
Viimeistään tässä vaiheessa kävi selväksi, että yhteistyö Lido Salosen kanssa oli saapumassa päätökseen. Salonen oli elätellyt toivetta, että Smack palaisi Suomen keikkamarkkinoille, mutta näin ei koskaan käynyt. Manageri sivalsi entisiä suojattejaan muistelmissaan: lopulta Smack kyllästyi Härmän kuvioihin ja muutti Jenkkeihin. Los Angeles oli bändin uusi tukikohta, ja bändi sai paikan päällä kyseenalaisia frendejä. Uudet kaverit puhui niille kaikenlaista paskaa, ja neuvojia oli joka oksalla. Jätkien silmien edessä oli nyt suuri ja avoin maailma. Se kaikki teki Smackin poikiin vaikutuksen ja sumensi niiden järjen lopullisesti. Olihan LA:n pojilla oikea aksentti puheessa ja oikeat doupit tarjolla".
"Vielä kesällä Smackin tilanne oli näyttänyt lupaavalta, kun levy-yhtiöiden edustajat törmäilivät toisiinsa yhtyeen keikalla The Roxy Theatressa. Esimerkiksi Island Recordsin kanssa päästiin puheyhteyteen - yhtiön A&R-vastaavaksi oli siirtynyt Steve Pross, vanha tuttu Enigmalta ja Elektralta - mutta allekirjoitusvaiheeseen ei tälläkään kertaa edetty.
Vuoden lopulla Seppo Vesterinen poikkesi Suomessa ja kommentoi suojattiensa tilannetta Rumballe: Smack työstää uutta materiaalia Enigma-yhtiötä varten ja The Nights Of Iguanasta oli kiinnostunut Geffen Records. Varsinaisen uutisen Vesterinen piilotti rivien väliin. Smackin etsikkoaika suurten monikansallisten yhtiöiden kanssa oli kulunut loppuun, ja toiveet rahakkaasta sopimuksesta oli haudattu. Yhtye oli palannut lähtöruutuun ja lämmitteli uudestaan yhteistyötä vanhan levy-yhtiönsä Enigman kanssa.
Samalla suomalaisyhtyeiden asetelma oli kääntynyt ylösalaisin. Vaikka Smack oli kahdesta yhtyeestä heittämällä menestyneempi Los Angelesin klubeilla, nyt kiinnostavampana nähtiin tuntematon uusi tulokas The Nights Of Iguana".
Lopulta myös Enigma-diili kaatui. Smack oli tyhjän päällä.
Lainatut kohdat ovat Jarkko Jokelaisen kirjasta "Smack - kuolemaantuomitun laulu" (Like Kustannus).
80-luvun lopulla Smack viihtyi Los Angelesissa, mutta bändille varattu jättimenestys meni ohi kuin myöhässä oleva bussi.
"Alun perin Smackille oli anottu työluvat vain kolmeksi kuukaudeksi, mutta yhtyeellä ei ollut aikomustakaan palata Kalifornian helteestä Helsingin syksyyn ja sitä seuraavaan rospuuttokauteen.
Viimeistään tässä vaiheessa kävi selväksi, että yhteistyö Lido Salosen kanssa oli saapumassa päätökseen. Salonen oli elätellyt toivetta, että Smack palaisi Suomen keikkamarkkinoille, mutta näin ei koskaan käynyt. Manageri sivalsi entisiä suojattejaan muistelmissaan: lopulta Smack kyllästyi Härmän kuvioihin ja muutti Jenkkeihin. Los Angeles oli bändin uusi tukikohta, ja bändi sai paikan päällä kyseenalaisia frendejä. Uudet kaverit puhui niille kaikenlaista paskaa, ja neuvojia oli joka oksalla. Jätkien silmien edessä oli nyt suuri ja avoin maailma. Se kaikki teki Smackin poikiin vaikutuksen ja sumensi niiden järjen lopullisesti. Olihan LA:n pojilla oikea aksentti puheessa ja oikeat doupit tarjolla".
"Vielä kesällä Smackin tilanne oli näyttänyt lupaavalta, kun levy-yhtiöiden edustajat törmäilivät toisiinsa yhtyeen keikalla The Roxy Theatressa. Esimerkiksi Island Recordsin kanssa päästiin puheyhteyteen - yhtiön A&R-vastaavaksi oli siirtynyt Steve Pross, vanha tuttu Enigmalta ja Elektralta - mutta allekirjoitusvaiheeseen ei tälläkään kertaa edetty.
Vuoden lopulla Seppo Vesterinen poikkesi Suomessa ja kommentoi suojattiensa tilannetta Rumballe: Smack työstää uutta materiaalia Enigma-yhtiötä varten ja The Nights Of Iguanasta oli kiinnostunut Geffen Records. Varsinaisen uutisen Vesterinen piilotti rivien väliin. Smackin etsikkoaika suurten monikansallisten yhtiöiden kanssa oli kulunut loppuun, ja toiveet rahakkaasta sopimuksesta oli haudattu. Yhtye oli palannut lähtöruutuun ja lämmitteli uudestaan yhteistyötä vanhan levy-yhtiönsä Enigman kanssa.
Samalla suomalaisyhtyeiden asetelma oli kääntynyt ylösalaisin. Vaikka Smack oli kahdesta yhtyeestä heittämällä menestyneempi Los Angelesin klubeilla, nyt kiinnostavampana nähtiin tuntematon uusi tulokas The Nights Of Iguana".
Lopulta myös Enigma-diili kaatui. Smack oli tyhjän päällä.
Lainatut kohdat ovat Jarkko Jokelaisen kirjasta "Smack - kuolemaantuomitun laulu" (Like Kustannus).
 |
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti