Star Trek: Picard 3-3: vetelien paskojen invaasio

Se ei suinkaan ole ainoa turhauttava juttu, että 2. kausi kieltäytyi tekemästä mitään Ensimmäisen yhteyden kaltaisella skenaariolla. 1. kaudella Picard kuoli. Kaput. Varmuuskopio jatkaa synteettisessä kehossa "sen aikaa kun aito Picard tahtoisi elää". 1. kauden teema synteettisestä elämästä on lihottamisen väärti, mutta ei käy. Synteettisyys mainitaan aika ajoin, mutta sillä ei ollut merkitystä kyborgien juoniessa, eikä sillä ole merkitystä nyt, vaikka Picardin ex perustelee päätöksensä sillä, että Picard on aina vaarassa.

"Mikset kertonut pojastani?" "No koska olet saatana kuollut ja kävelevä esimerkki siitä, mitä pelkäsin." Ei, liikaa pyydetty.

Ovela kehveli Han Solo on Picardin salattu poika. Kun äiti selittää salaamisen, hän ei avaa oveluutta. Äiti ja poika eivät tiedä, miksi pahikset heitä jahtaavat. Myös Avatar: The Way of Water tempoi juttua tuulesta: kuollut pahis voi paremmin, joten hän sattumalta tapaa salatun poikansa Tarzanin. Kyynisyyden sekin aktivoi, mutta Way of Water hutiloi ohi nihkeyden elääkseen hetkessä, joten nyyhkin lopussa, mikä ei ole todennäköistä nyt.

Sankarit pakenevat pahaa mummoa sumuun, jonka tulkitsen lähtevän mummin sikarista. Pahikset huijaavat kohahduttavilla teleporteilla, mutta nekin ovat hämäystä, sillä niin huima on salajuoni. Roistot ovat vetelää paskaa kirjaimellisesti: he ovat Kloonien hyökkäystä muovisempia muodonmuuttajia.

B-juonessa paljastuu, että homeinen pähkinä Woof Woof on salaa Raffin yhteyshenkilö. He tumputtavat toisiaan: legendoja. Hekin törmäävät ripuliin. He päättävät olla partnereita! Tietoisesti.

Kun Picard ja Riker riitelivät, sain ohimennen vainun todellisuudesta: tämmöinenhän saattaa teoriassa kiehtoa semihyväksyttävää fani-ihmistä.


Keskiarvo 23 jakson jälkeen:


< Jakso 3-2 --- Jakso 3-4 >

Katsottu: Amazon Prime Video