The Last of Us 1-7: tie sydämeen käy Mortal Kombat kakkosen kautta

Palapelivertaus: sarjan tekijät kokoavat vaivatta kulman, jossa vanhus hymyilee nojaten olkihattuiseen aasiin, mutta taivas ja tuuhea tammi tuottavat siinä määrin ongelmia, etteivät he ole varmoja, onko kuva leveä vai korkea.

Jakso on (video)pelin lisäosaa louhiva takauma ja taas yksi omalla painollaan toimiva yksityiskohta. Bellan hahmo kiukkuilee diktaattorikoulussa, kun hän uskoo menettäneensä kamun, mutta kamu palaa. Kaverin sympatiat ovat siirtyneet kapinallisten puolelle. On kuivaa hourailua siitä, ovatko terroristit diktaattoreita fiksumpia. Se ei tunnu relevantilta maailmanrakentamiselta, koska sienet söivät jo diktaattorit, joilla on kasvot.

Mutta sitten tytöt hengailevat kahdestaan hylätyssä ostoskeskuksessa. Se on lajityyppiin sopivaa simppeliä kivaa, kuten olkihattuinen aasi sopii maalaismaisemiin. Bellan pärisevissä energioissa on vivahteita ja vilpittömyyttä. Vieraileva tähti Storm Reid on kustannustehokas.

Pakollisen zombieuhan aktivoi palvomani Mortal Kombat II:n rytmikkään romanttinen takominen, joten samaistuttavammaksi ei banaalius muutu?! Sujuvilla kliseillä olisi enemmän arvoa osana tarinan virtaa kuin takaumassa.

Ennen takaumaa vahvistetaan ummikoillekin, että Pedro hengittää yhä. Jakso ei siis panttaa perusasioita (joita pantattiin viikko), vaan teknisessä mielessä vahvistaa, ettei jo aikanaan karaistunut Bella jätä miestä mäessä, vaikka mies käskisi (peruspakollisessa sankarillisuuden puuskassa).


Keskiarvo 7 jakson jälkeen:


< Jakso 1-6 --- Jakso 1-8 >

Katsottu: HBO Max