The Handmaid's Tale 5-8: isoimmasta epäkohdasta yritetään viimein tehdä ominaisuus

Darth Vader: hallitkaamme galaksia isänä ja poikana. Luke: kuningasidea. Seuraavan neljän elokuvan ajan: jätkät yrittävät parhaansa, mutta he varovat myöntämästä alaisilleen, etteivät he ole enää pahiksia.

Ilmassa on uhkaavia sävyjä, kun... diktatuuria johtava sankari vertaa ihmisoikeuksia edistävää suunnitelmaansa siihen, kuinka Hong Kong eroaa Kiinasta. Satunnainen pahis nimittäin pelkää tämän sankarin absoluuttista valtaa.

Jaksolla kuitenkin on puolensa. Jakso muistaa, että "hyvä diktaattori" perusti diktatuurin. Kun hahmo esiteltiin, hän oli syrjäytetty ja alakuloinen. Nytkin hän katuu, ettei uskonnollisten hihhuleiden hyödyntäminen mennyt putkeen. Hän tahtoo korjata virheensä. Vastapuolella huomioidaan nopsaan mutta vetoavasti, ettei edistysaskel merkitse mitään, jos edistäjän seuraaja on taas joku Putin (joka mainitaan nimeltä).

Se, että Junen entinen emäntä on ajautunut puolivahingossa orjattaren eli synnytyskoneen asemaan, on niin banaalia, että sarjan on se myönnettävä. "Hyvä diktaattori" ja June tylyttävät akkaa, joka ei muka tajua ironiaa. Junella on yhä pakotettuja empatiakohtauksia, mutta joku kirjoittajista osaa jotakin, kun empatia ja iva nivoutuvat yhteen jokseenkin saumattomasti.

June harkitsee "Hong Kongiin" muuttamista hysteerisenä. Se on toistoa: hän oli jo aiemmin hylkäämässä kuopuksen esikoisen vuoksi johtuen "ihmeellisistä äidinvaistoista". Asia kehystetään siten, että isot kihot ovat valmiita tempauksiin pitääkseen maineikkaan muijan osana propagandaansa, joten Junelle tavallaan jää tilaa sekoilla. Olisi kuitenkin kivaa eläytyä päähenkilön psykoosiin edes teoriassa, kun hän lopussa uskoo satunnaisen kommandoiskun laukaisevan 1. jakson esittelemän kriisin.


Keskiarvo 54 jakson jälkeen:


< Jakso 5-7 --- Jakso 5-9 >

Katsottu: HBO Max