Willow 1-3: taistelu käskettiin venyttää jaksoksi, joten naapuristudion lehmitytöt käyvät pieraisemassa

Sarja voi aloittaa pätemisen heti kun se ehtii kiitos mukavien näyttelijöiden. Jakso 3 on vetelä farssi enimmän aikaa, mutta kun nimen lupaama taistelu on ohi ja sateessa väännetään naamaa ja murjotetaan, hahmoilla oli sympatiani.

Esimerkiksi Ajan pyörä on tv-sarjana kliseepommi, jonka Tolkien-fetissi menee mahdottomaksi. Se tarjoaa silti täyteläisempää maailmanrakennusta kuin Willow. Jos Willow'n näyttelijät kävelisivät sen tason maailmassa, jossa kaikki ei vaikuta lennossa keksityltä, ei hävettäisi tykätä heistä. Ehkä.

Taistelu voitaisiin käydä heti, sillä sankarit saavat heti kiinni pahuusrutosta kärsivän ritarin, joka kidnappasi salaprinsessan. Willow heittää savupommin, jolloin pahikset karkaavat. Mitä helvettiä? Samalla teleporttilogiikalla osapuolet päätyvät lopputaisteluun käveltyään minne sattuu.

Virheetön ei ole Tolkienkaan. Se on Tom Bombadil -luokan ajanhukkaa, kun salaprinsessa tutustuu puolivälissä Calamity Janeen ja "ystävättäreen", jotka ulkonäöllisesti sopisivat parhaiten 1960-luvulle naisten Brokeback Mountainiin. Jos saisin päättää, muikeat tädit lähtisivät mukaan tai jatkaisivat yksityistä onnea, ja se olisi Bombadil, joka suolestetaan ruosteisella miekalla ilman syytä.

Lopussa selvennetään, että kehnoksi velhoksi epäilty Willow osaa taikoa, mutta taikuus saattaa vaatia veronsa; mielipahan koetellessa muitakin. Jos tämä ei olisi jakso vaan kohtaus, 3 tähteä lohkeaisi taas.


Keskiarvo 3 jakson jälkeen:


< Jaksot 1-1 ja 1-2 --- Jakso 1-4 >

Katsottu: Disney+