Stranger Things 4-6: loputonta soopaa ja 20 minuuttia kiellon päälle + sitten asiaan

Huomionarvoisin jekku alkupuolen tunnelmoivassa tyhjäkäynnissä on se, että sarjaa lapsettaa. Satunnaiset ylinäytellyt piltit mesoavat itsetyytyväisesti yhdessä sivujuonessa. Winona & tuulenpesä luottavat perhe-elokuvamaiseen logiikkaan omassaan. Tms.

Eleven vartoo voimiensa palautumista vankeudessa. Hopper ei varro enää mitään vankeudessa.

Puolivälissä tätä leffaa kokoomusnuori menee kyläkokoukseen vöyhöttämään, että hirviöhyökkäykset todistavat nörtit satanisteiksi, joten "satanic panic" -teema ottaa askeleen. Sen voisi poistaa ensimmäisenä. Teema on kiintoisa, muttei tarpeellinen, kun hahmo tai pari on mukana vain, jotta heitä voidaan jahdata soihtujen ja heinähankojen kanssa.

Kun jakson olisi pitänyt loppua: 11 vahvistetaan muita numeroita kovemmaksi, minkä tiesit jo 2016; Winona saavuttaa maapähkinävoipurkin, jota Hopper nuoleskeli; Hopper löytää halun taistella hirviötä vastaan; nörttitiimi on oivalluksen partaalla; ja nörttitiimi (toinen) on oivalluksen partaalla.

Toinen oivallus johtaa järven pohjasta löytyvän ulottuvuusportin läpäisyyn ja lonkerojännitykseen. Se on perin siedettävää, mutta nämä jaksot kestävät ja kestävät ja Stranger Things and no play makes Jari a dull boy ja Stranger Things and no play makes Jari a dull boy.

Muistanko edes mitä "siedettävä" tarkoittaa? Jos silmäni pakotettaisiin auki Kellopeliappelsiinin tyyliin, en pettäisi lähimmäisiäni ja isänmaatani ennen kolmatta peräkkäistä jaksoa, joten yksi jakso on siedettävä.

Sori jaarittelusta. Luulin sen kuuluvan asiaan.


Keskiarvo 31 jakson jälkeen:


< Jakso 4-5 --- Jakso 4-7 >

Katsottu: Netflix