Moon Knight 1-4: se on jo mustasukkaisuutta, kun hakkaat itsesi, koska erehdyit omaa vaimoa arvostamaan

Mies lyö itseään, koska hän ihastuu oman sivupersoonallisuutensa vaimoon, mikä kuuluu asiaan, kun sitä seikkaillaan intiimisti tasohyppelytemppelissä. Klassisen kerronnan ja absurdin huumorin risteyksessä ei ole muuta vikaa kuin edelliset 3 tuntia.

En tiedä milloin nössö sivupersoona hyväksyi kohtalonsa seikkailijana, mutta nyt hän motivoituneena aloittelee kuin 20 minuuttia vanhassa leffassa. Vaimolla on sähäkkiä toimintahetkiä, ja Oscar Isaacin hömelö versio on karismaattisempi motivoituneena kuin ruikuttaessaan, joten kemia avautuu. Selittelyä ei ole liikaa, mutta infodumppaus osaavan sivupersoonan pahoista teoista töksähtää kehnosta alustuksesta johtuen (ja ehkä koska haaveilin tämän olevan Muumion jatko-osan alku).

Lopussa sankari joutuu mielikuvituspöpilään kuten Jean-Luc Picard pari päivää sitten, joten käänne ei kulmia nostanut. Sarja väittää kertovansa naamiosankarista nimeltä Moon Knight, mutta idea on tänään unohdettu, koska Muumion kaltainen tarina ei tarvitse sitä mihinkään. Kyse on psykoosista? Ei. Marvelilla ei ole munaa sille käänteelle, vaikka se melkein perustelisi rönsyilyn.

Sarjakuvien Moon Knightia on usein verrattu Batmaniin mm. koska hänellä on supervoimat vain toisinaan. Se kuulostaisi sekä tarinalta että brändiin kuuluvalta voimafantasialta, jos supervoimat paljastuisivat psykoosiksi ja pakkomielteinen potilas ryhtyisi silti perus-Batmaniksi, mutta sarja jatkaa käänteiden arpomista hatusta. Virtahepodaami moikkaa, joten se on viisi tähteä someasteikolla.


Keskiarvo 4 jakson jälkeen:


< Jakso 1-3 --- Jakso 1-5 >

Katsottu: Disney+