Star Trek: Lower Decks 2-9 ja 2-10: planeetasta riippumatta duunarit nousevat päivässä presidenteiksi

"Loppuvuoden ruuhka" on ohi. Näillä jaksoilla on ikää 4 kuukautta ja arvostelulla 2, ja viimein tälle löytyi päivä.




Edelliset episodit yllättivät hauskuudellaan, mutta nyt taas simahdin.

Uusin idea, jonka toivoin heti olevan koko sarjan perusidea, on se, että myös klingonien ja vulkanuslaisten duunareita seurataan, kun ihmisduunari on muiden kulttuurien "selkeydestä" haaveillut. Tiedossa on siis pallihikeä ja logiikkaa.

Se on melkein itseparodiaa, kun kaikki "duunarit" päätyvät heti päällystön kylkeen: sarja ei malta pysyä alakansilla. Klingon nousee vauhdilla johtoon töykeyden ja satunnaisten sääntöjen seuraamisen johdosta, ja "liian tunteellinen" eli oikeasti looginen vulkanuslainen "tuomitaan" Spockin tielle. Hommaan sotketaan idiootti-pakledit. Juonet sidotaan yhteen, joten yritystä on, mutta lopulta jakso vain esittää sarjan identiteettikriisin eri valossa.

Kauden päätöksessä uhkaillaan muutoksilla ikään kuin status quolla olisi painoa. Kapteeni on saamassa ylennyksen parempaan alukseen. Hän ei saa ottaa luusereita mukaan, joten hän yrittää salata asian, mutta tieto vuotaa ja päällystö ruikuttaa kesken tärkeän tehtävän todistaen, että he kaikki ansaitsevat potkut parodiankin standardeilla.

Perusvöyhkää on enemmän kuin teoreettisiakaan vitsejä, kun riitaisat tyypit derivoivat plasmaa tai jotakin ja tähtireen paneelia on käännettävä 45 astetta teknisten tilttien vuoksi, tms, yääh. Yritän muistaa pysyä kaukana 3. kaudesta, minkä pitäisi onnistua, kun se kohta (kesällä) jo alkaa.


Keskiarvo 20 jakson jälkeen:


< Jaksot 2-7 ja 2-8

Katsottu: Amazon Prime