The Wheel of Time 1-5: karismaa vaikka Kankkulan kaivon täytteeksi

(En sano mitään siitä, että sankarien määränpää on valkoinen, äkkijyrkkä kaupunki, jonka takana näkyy tulivuori.)

Alan löytää yhteyden sarjaan sivuhahmojen kautta, mutta monet dumpataan saman tien. Hipit todistavat olevansa pasifisteja suojellessaan pentuja, joten tahdon lisää hippejä. Yksi pentu tapaa kirjastossa sivistyneen Shrekin, joten tahdon lisää Shrekiä. Peter Franzénia sietää katsoa muuten vaan, mutta hahmo on menettänyt palvelemansa velhon, joten hän päättää muistuttaa, miten suomalaiset pysyvät maailman onnellisimpana kansana.

Ensimmäisessä mainoksessa Moiraine-velho jyrähti: "älä aliarvioi tämän tornin naisia!" Repliikin asiayhteys on se, että hän kohteliaasti pyytää pentua rajoittamaan kiukkuilua, koska muillakin on stressiä ja tavoitteita. Nyt sitten odotetaan jännityksellä, milloin Moiraine runoilee "pyörä kutoo kuten pyörä tahtoo" eli "velviivs äste velviivs". Ehkä hän sössöttää sen cherrypäissään hirvenpäälle.

Pennut eivät purematta niele velhojen satuja. Heille pyritään antamaan syvyyttä, eivätkä näyttelijät kehnoja ole. Kun hullu kiduttaja sai pari kiinni, sympatiani olivat heidän. Sarja nyt vain ruokkii sitä fiilistä, että jos kehittäisin sosiaaliset taidot ja liittyisin Dungeons & Dragons -porukkaan (en keksi niille muuta käyttöä), kaikki olisivat Human Warrior tai Elven Archer; olisi kannattanut jäädä kotiin "pelaamaan" pasifistista Shrekiä.

Ensimmäinen ajatukseni esim. vaaleasta kikkarapäästä oli tänäänkin "v***n Ryan Phillippe". Toki tunnen oloni sitten hieman syylliseksi, kun hahmot vaikkapa tunteilevat hautajaisissa.


Keskiarvo 5 jakson jälkeen:


< Jakso 1-4 --- Jakso 1-6 >

Katsottu: Amazon Prime