See 2-4: heppu ei koe himokasta, sokeaa tätiään uhaksi ja muita itsestäänselvyyksiä
Kausi 2 - Jakso 4:
The Witchfinder
The Witchfinder
Sarjan heikoin jakso on jopa uskomattoman tylsä kun huomioidaan, miten ruuhkaiselta tarina tuntui hetki sitten. Ei ole tippaakaan uutta informaatiota. Katsoja tietää kaiken hahmojen oppiman, ja reaktiot eli konfliktit ovat ensiaskelia ilmeisillä poluilla. Ei ole edes toimintaa.
Sotaherra Dave Bautista tahtoo iskeä ryttyilevään naapurivaltioon. Neuvosto sanoo ei. Vastapuolella kauppias värvätään suorittamaan pelastusoperaatiota, vaikka katsoja tietää, ettei ole ketään pelastettavaa. Tämän verran laaja konflikti etenee. Ei jumalauta.
Näkevä poika saavuttaa kuningatartätinsä ja prinsessaäitinsä, jonka poliittiset häät tarjoavat hitusen tuotantosuunnittelua. Kuningatar mainitsi aikovansa vietellä pojan, joten se juoni alkaa pikaisella pusulla. Kun poika äitinsä viimeksi näki, hän ei tiennyt hovijutuista, joten luonnollisesti teini kapinoi. Siinä se. Onhan tässä potentiaalia, mutta jos paikalla olisi hänen psykoottinen velipuolensa, joka jätti hänet ansaan ja köyri kuningatarta ensin, ilmassa olisi yhä jännittävän ristiriitaista potentiaalia. Velipuoli tapettiin muuten vaan.
Momoan Jaskan jengi kävelee eteenpäin. Mukana roikkuva ex-pahis on nyt jo niin hyvis, että hän yrittää tunnontuskissa antautua siviileille, joita hän teurasti vuosikymmenien ajan. Pidin hahmosta, mutten tiedä pidänkö enää. Tällainen tyyppi kannattaisi jättää vähintään kauden ajaksi luostariin muhimaan ennen asennemuutosta siten kuin Game of Thrones teki rakastamani Hurtan tapauksessa.
Keskiarvo 12 jakson jälkeen:
< Jakso 2-3 --- Jakso 2-5 >
Katsottu: Apple TV+
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti