Sweet Tooth 1-2: pieni joukkomurha lämminhenkisyyden vastapainoksi

Mörökölli ei luvannut käppäillä nuoren ihmispeuran kanssa, mutta hän pehmoilee passiivisesti. Peura ärsyttää häntä ja ansaitsee liikanimensä uudestaan syömällä safkat, mutta tiesit jo miten tarina menee, jos silmäsi osui julisteeseen. Mörökölli yrittää jättää peuran normaalin perheen luo, mutta furryjen metsästäjät vaanivat, joten mörkö pistää pahikset kylmäksi ja hyväksyy asemansa ottoisänä.

Sarja on hidas, joten elämäntapavalittajana ehdin analysoida kaikkea tietoisesti. Pätevää on se, millä rytmillä tietyt jutut kuten peuran aistit selitetään ja miten muistijälkiä vahvistetaan toistolla. Osuvuus pehmentää sitä, että kyse tuntuu olevan kliseisimmistä kliseistä: peura on uniikki myös kaltaistensa keskuudessa ja ehkä siis avain maailman pelastamiseen ja mörököllihän on tietenkin entinen metsästäjä, joka saa nyt sovittaa tekonsa.

Olen suhteellisten nautintojen ystävä, joten nyökätään sille, miten (niin sanottu) jännitys ja maailman ihmettely eristyksissä eläneen lapsen näkökulmasta pysyvät tasapainossa. Pahisten joukkoteurastus sateisena yönä jää pääpiirtein mielikuvituksen varaan.

Sarja jatkaa maailmanlopun alun avaamista ja satunnaisetkin sivunaamat saavat omaa aikaa. Tällaiset yritykset laajentaa tarinaa lähinnä vahvistavat, mitkä ovat rajat. Mutta ei täsmälleen tätä maailmanlopun mutanttitarinaa kerrota näin kirkassilmäiseen tyyliin edes joka vuosi.


Keskiarvo 2 jakson jälkeen:


< Jakso 1-1 --- Jakso 1-3 >

Katsottu: Netflix