The Handmaid's Tale 4-4: joko kuolet sankarina, tai elät tarpeeksi kauan nähdäksesi itsesi lillumassa tissimehussa

June pakeni räjäyttämällä ydinpommin ja hyppäämällä jääkaapilla hain yli. Pakomatka jatkuu junan maitotankin sisällä. On tämä taas jotakin (hassua?), mutta jää tilaa funtsia, pysyikö June orjattarena kolme pitkää kautta, koska kirjoittajat pelkäsivät omia käänteitään.

Teknisesti ottaen kamujen kohtaloksi ei käynyt se, että June vasikoi heidät diktatuurille, joka on aiemmin hirttänyt niskuroijat, vaan (toisen) junan alle juokseminen. Olen kunnioittanut Junen matkaa varsin uskollisesti, mutta hihittelin, kun hän märehti tätä farssia perse maidossa. Se on hyvä, ettei hän ota täyttä vastuuta, koska se on mielenkiintoista.

Sain taas otteen ("Jafar! Ota ote!"), kun June matkan jälkeen tapasi opportunistisia pummeja raunioissa. Ennen kuin kanalauma raiteille sipsutti, June julisti, että olemme itse heitä, joita olemme odottaneet! Oikein veikattu. Muu maailma on kylmä ja kyyninen. Mitä nyt?

Kokonaisuutena jakso on väsyttävä. Ainoan toisen selviytyjän menneisyyteen kurkistetaan: ennen diktatuuria hän kävi uskonnollisella aborttiklinikalla kuin Borat ja Tutar, mikä on hyvä tietää tässä 40 tunnin paikkeilla. Kanadassa on entisen keittäjän vuoro tavata entinen emäntä ja löytää oma tie. Mikään ei satu, mutta kohtauskokoelma ei ole ehyt saippuanakaan.


Keskiarvo 40 jakson jälkeen:


< Jakso 4-3 --- Jakso 4-5 >

Katsottu: HBO Nordic