Snowpiercer 2-1: kivasti kulkee kunhan Sean Bean ei kuole

Paljonpa muuttuisi, jos junasarja sijoittuisi henkilöautoon. Etu- ja takapenkkien välillä on pleksilasi ja vain edessä on ilmastointi, joten takapenkin porukalla keittää yli. Kun kuski on syrjäytetty auton pysähtymättä, peräkontti aukeaa. Siellä on jumalauta auton omistava Sean Bean, joka yrittää tunkeutua takapenkille.

Potentiaalia on yhä, mutta perusidea putkikulttuurista on tyritty. Kertoja koettaa kutittaa nörttinäppylää muistuttamalla, miten pitkä on Snowpiercer ja siihen telakoitunut huoltojuna, mutta heti perään sarja virallistaa sen, että hahmot voivat teleporttailla. Bean vaatii kaljaa 12 minuutissa, joten toki "juoksija" ehtii käydä ravintolavaunussa 400-800 vaunun päässä; Snowpiercer on teoriassa yli 15 kilometriä pitkä. Toinen juttu on se, että sarja ei pysähtynyt vetämään henkeä "takapenkkikapinan" jälkeen, joten se on määrittelemättä, minkä todellisuuden Bean haastaa.

Bean saisi omia koko roskan. Suorituksessa on sopivasti tuoreutta, kun brittipohatta tahtoo kaiken pitkällä tähtäimellä, mutta ei rahvaanomaisesti räyhäten. Hän saa käsiinsä petollisen Jennifer Connellyn, mutta alkajaisiksi mielessä on lähinnä ateria; herrasmies nauttii kostosta hitaasti kuin alkomahoolista. Kun paha Bean näyttää tunteita, hahmo selkeästi uskoo ylimielisiin harhoihinsa.

Team Snowpiercer ansaitsee nyökkäyksen yrittäessään lopettaa konfliktin saman tien, mutta uusilla pahiksilla on kylmyydelle immuuni zombieversio Bull Mentulasta. Connellyn pommijuoni sen sijaan kantaa hedelmää ja vie osan Beanin etulyöntiasemasta, joten osittain se määritellään, millä tapaa tässä ollaan samassa veneessä. Meh, ok, pih & kiva.


Keskiarvo 11 jakson jälkeen:


< Jakso 1-10 --- Jakso 2-2 >

Katsottu: Netflix