Dark 6/26: toinen katselukerta on parempi jopa ilman ensimmäistä katselukertaa

Dark on niin hyvä sarja, että jätän ensimmäisen katselukerran väliin ja katson sen heti uudestaan. Luin siis taas juonikuvauksen ennen jakson katsomista. Elämys on parempi näin, kun lähes katastrofaaliseen mutkikkuuteen kuuluu myös tunnetason nyansseja, joista saa otteen yleisen ilmansuunnan selventyessä.

Mystisen lähetyksen saanut Jonas painelee mysteeriluolaan, joten hänkin päätyy 80-luvulle. Ulrich oppii jopa kaksi kriittistä asiaa. Hiljattain löytynyt kuollut poika on Ulrichin 80-luvulla kadonnut veli, vaikkei ruumis ole vanhentunut sitten katoamisen. Murhaajaa miettiessään Ulrich saa tietää, että yhä outo salarakas Hannah valehteli Ulrichin olevan raiskaaja 80-luvulla.

Ok! Nyt katson jakson. Tyttö on sidottu puuhun ja luola röyhtäisee naamaan, mutta se onkin vanhemman naisen unta. Ei *****.

Ei paniikkia. Esimerkiksi kun Ulrich jututti hotellin virkailijaa, jonka merkitys oli jäänyt avoimeksi, koin palasten loksahtavan yhteen, kun heidän tulehtunutta historiaansa avattiin mainittujen teemojen ohella. Sivunaamat tuntuvat tärkeiltä kytkeytyessään synopsikseen, jos eivät vielä omalla ajallaan. Ulrichin ja Hannahin myrkyllinen romanssi on sen verran kiinnostava, että parin tunnin päästä muistan takuulla jo naamasta, kuka on Hannah.

Kun Jonas luolassa rymyää, katsojan on tarkoitus jännittää, koska "mitä tahansa saattaa tapahtua", mutta olen kokenut tarinoita toiseen kertaan ennenkin. Olisi haastavaa löytää yhtä yhdentekevää sankaria kuin Jonasia elokuvatrilogian kuudennelta tunnilta, mutta ehkä asia ehtii korjaantua. Aikamatkan yksityiskohdat pitävät ilmiön itsensä kiinnostavana.


Keskiarvo 6 jakson jälkeen:


< Jakso 1-5 --- Jakso 1-7 >

Katsottu: Netflix