Snowpiercer 1-9: vähän niin kuin Saw, eli roisto antaa sankareille valmiin juonen

Jennifer Connellyn hahmo jatkaa totuutensa mainostamista: toki hän johti koko epäreilua junaa, mutta hän koetti selvittää ongelmat, joita hän ei luonut. Sarja ei tue tätä loogisesti. Ehkä rikkailla oli valtaa sanoa Connellylle ei, mutta vahvasti hän tuoksahti diktaattorilta. Suhteellisesti ajatellen hän silti vaikuttaa ainoalta toivolta: kapinallispomo on ajatustoiminnan puutteessa luovuttamassa, kunnes uusia liittolaisia tarvitseva Connelly antaa hänelle valmiin suunnitelman.

Viimeksi vähän tapeltiin. Nyt rikkaat ilmoittavat kaasuttavansa köyhät, jos sankari ei antaudu. Tämä on taas hyvä esimerkki siitä, kun suuresta kliseiden kirjasta poimitaan idea, jota toki saa käyttää (tosielämänkin konfliktit toistavat itseään), mutta joka pitää myös ymmärtää. Kaasu on uhkaus. Rikkaat eivät todista valtaansa dramaattisella tavalla. Omat joukot eivät esitä sankarille vaatimuksia epätoivoisina. Sankari nyt vain on niin "jalo" (idiootti), että hän on heti luovuttamassa.

Connellyn ansiosta antautumisesta tuleekin osa kiinnostavaa juonta, jossa junan keskeltä poistetaan vaunuja, jotta epätoivotusta aineksesta päästään eroon. Tällaista toivoin scifijunasarjalta. Logiikan ohella liike-energiasta voi nipottaa, mutta symboliikka saadaan kutakuinkin kohdilleen. Rikkaat eivät olleet vahvoja roistoja, vaan keskinäisen kapinan partaalla. Sankari joutuu tekemään itsemurhaa ikävämmän eli sympatiaa ansaitsevan uhrauksen ja Connelly säilyy soveliaasti kysymysmerkkinä.


Keskiarvo 9 jakson jälkeen:


< Jakso 1-8 --- Jakso 1-10 >

Katsottu: Netflix