Kidding - juttu 10: Jim Carreyn dementiashow löytää loppuratkaisun, toivottavasti

Tätä vain katsoo, kunnes vahvistuu, mistä ideasta pidetään kiinni tänään. Herra Picklesin isällä on dementia. Isä päätyy toistamiseen menneisyyttä simuloivaan vanhainkotiin, jossa äiti on. On katkeransuloista, kun vanhukset palaavat menneeseen... mutta miksi idea johti viimeksi siihen, että harhainen isä pani miespuolista hoitsua? Se on unohdettu. Jaksossa nähdään muuta kepulipeliä: maailman kiltein mies Pickles ohimennen hakkaa paskaksi namusedän, joka käytti hänen naamiotaan.

Kauden päätös alkaa muinaisesta Tiibetistä. Koska: Pickles on tavannut dalai-laman. Dalai-lama harrastaa uudelleensyntymistä... Pidetään se mielessä.

Ex-vaimo on terävä selittäessään, että hän salasi kuolleen pojan elinten luovutuksen, koska Pickles olisi intoillut hyväntekeväisyydestä liikaa. Miksi tämä ja syyllisyys kuolemasta ja pariskunnan historia ovat 2. kauden huipennus? Kausi ei panostanut tähän. Se vaikutti hetken puheväleihin, kun Pickles ajoi exänsä miehen yli autolla. Takauma siitä, kuinka vaikeaa oli iskeä nuori Pickles, olisi tuonut tarinaan kontrastia yliajon aikoihin, mutta tässä jaksossa Pickles on tyyni lässyttäjä sekä nykyisyydessä että takaumassa.

Pickles pääsee kuuntelemaan kuolleen poikansa sydämen ääntä, joten A. poika on kuin uudelleensyntynyt ja B. toisen pojan ennustus aikamatkustuksesta onnistuu muistojen keinoin. Katsoin tätä teatraalisesti suu auki itseäni huvittaakseni. Näissä jaksoissa on ihan kivaa vinoa runoutta, mutta katso muu kausi ja listaa unohtuneet asiat. Viimeistä jaksoa alustivat ensisijaisesti elävän pojan kohtaukset, jotka tuntuivat turhimmalta täytteeltä.

Epätasaisempaa sarjaa saa hakea. Oliko tämä tässä? Ilmeistä suuntaa ei ole.

Keskiarvo näille jaksoille:


Keskiarvo 20 jakson jälkeen:


< Juttu 9

Katsottu: HBO Nordic