The Witcher 1-3: kolmas kyttyrä on kiinnostavin pitkällä tähtäimellä

Neitsyeksi mainitulla kyttyräselkä-Yenneferillä on seksikohtaus, joka vihjaa, että hän on ekshibitionisti. Se on kiinnostava osa nöyryytetyn muotopuolen mielenmaisemaa, mutta juuri siksi sarjalla vaikuttaa olevan identiteettikriisi. Yennefer kehittyy liian nopeasti. Seitsemättäkin kautta kuulemma luonnostellaan, jotta hahmojen matka olisi looginen, mutta mikä pala hahmonkehitystä voi olla tyydyttävämpää, kuin Yenneferin eteneminen quasimodosta taikuuden suoristamaksi, ylpeäksi ja itsevarmaksi seksipommiksi? Mielipahaa takuulla on jäljellä, mutta noin muuten homma hoidetaan pois alta.

Päähenkilö Geralt seikkailee päinvastaisella logiikalla: hän etsii Xenaa 90-luvulla. Geralt kohtaa hirviön tai muun uhan per jakso, eikä mikään muutu. Päähenkilöön tulee jossain määrin luotettua, joten Geralt on vaikuttanut sankarilta koko ajan, eikä se siis ole kehitystä, jos hän mököttää välittäessään muista ja joku sanoo, että taidat salaa välittää muista. Viimeksi Geralt vaati palkankorotusta, mutta lahjoitti rahat. Nyt hän ehdottaa, että palkkaa pitää alentaa! Sinänsä pidän jeesustelusta.

Maaginen hovijuonihirviö räyhää kauhumaisesti, joten kaivoksessa työskentelevä kääpiö tuumii "nyt ei ole puolittaisten toimenpiteiden aika" ja Peter Dinklage kääntyy haudassaan. Näiden sivutehtävien aikana kuningaskuntia tulee ja menee, joten Game of Thronesin tyylinen kartta olisi kätevä, jos näistä on tarkoitus muistaa naama tai nimi. Pikakelauksen suremisen sivuuttaen jakso on edellistä sujuvampi, koska Ciri jää sivuun: kaksi irtojuonta on reilusti vähemmän kuin kolme.


Keskiarvo 3 jakson jälkeen:


< Jakso 1-2 --- Jakso 1-4 >

Katsottu: Netflix