Chernobyl 4/5: hyviä uutisia, jos se ramaisee, kun koirat selviävät aina katastrofielokuvista

Se on taas sielukasta matematiikkaa, kun 80-luvun 80-vuotias neukkumummo listaa kokeneensa kaiken 1900-luvun paskan, jolloin se ei niin kiinnosta, jos ydinvoimala posahtaa, tai nuorukainen uhkaa taas niskalaukauksella. Eipä naurattanut, kun mummolta ammuttiinkin lehmä.

Pyytämäni poliittinen trilleri tapahtuu taustalla, mutta olkoon niin. Liikuttavaa on sekin, kun ilottoman teloituspartion vetäjä vannottaa tulokasta pitämään eläinten kärsimykset minimissä ja suojaamaan pallit metallinpalalla. Se menee toiston puolelle, kun koiran tappamisen vaikeudesta edetään koirapesueen tappamisen vaikeuteen: eikö jakson aloittava mummokohtaus olisi voimakkain tapa päättää partiotarina?

Jäykän tieteilijän hymyllä on merkitys, kuten kaveri huomaa. Vaikuttaa siltä, että robottia voidaan käyttää siivoamiseen. Sitten ihmisiä pitääkin käyttää, joten hymy oli vain lasi maitoa chilien välissä. Robotin ja ydinvoimalan epäonnistuminen kytkeytyy diktatuurin yleiseen kusipäisyyteen eli vielä yleisemmin siihen, kuinka uhoaminen on osa valehteluun ja salailuun johtavaa pelkuruutta. Sen verran on politiikkaa.

Jälkipuinti usein jää välistä (ja sitten joku J.J. Abrams väittää, ettei sodan voittaminen muuttanut mitään), joten osaan arvostaa melankoliaa kiihkoilun jälkeen. Sitä pohdin yhä, ampuiko paras jakso yli. Säteilylle altistuneen sivuhahmon epäonnistuva synnytys on pieni sivumaininta tänään ja esimerkiksi synnytyksen pitäisi haastaa kamaluudessa 80-luvun Kärpänen, jotta 2. jakson aikaansaamat pärinät pysyisivät käynnissä. Puhun antikliimaksista samalla kun pillitän? Niin.


Keskiarvo 4 jakson jälkeen:


< Jakso 3 --- Jakso 5 >

Katsottu: HBO Nordic