The Handmaid's Tale 2-4: yksi lensi yli käenpesän

Junea ei rankaista, kun hän ottaa itse viimeisen askeleen alkuun. Se ei vaikuta suunnitelmalliselta, että tämä on toistoa: viime kaudella takauma mainitsi Junen jo kokeilleen karkaamista. Silloin hän sai piiskaa, kun taas muita orjattaria silvotaan. Raskaus perustelee helläkätisyyden tänään, mutta uhkaavan ilmapiirin virittely jää puolitiehen, kun sana "juonihaarniska" käy mielessä.

Paha jokapaikanmummo on nyt myös Junen avustaja. Vastaava käänne olisi se, jos Darth Vader ryhtyisi näennäisen lempeästi uudelleenkouluttamaan stormtrooperia, joka yritti loikata kapinaliittoon. Juo smoothiesi, Babby Fardriller, niin jaksat marssia. Teet sen sivummalla, kun keisaria yhä ketuttaa. Hirtin muuten äijän, jolta pyysit kyytiä. Mietipä - kenen vika se on?

Jakson katsomiskelpoisuus on puoliväliin saakka kiinni hyvin näytellyistä pienistä muutoksista, jotka pakoyritys teki tulehtuneeseen tilanteeseen. Kun Darth Mummo onnistuu Junen syyllistämisessä ja ehdottaa, että June viimein luopuu nimestään ja sen painolastista, jakso kehittää syyn olla olemassa. Paon aikana June pyrki palaamaan omaksi itsekseen ja uhma jatkuu, kunnes hän välivaiheiden jälkeen lannistuu ja muutoksessa oleva mieli alkaa uskoa propagandaan. Takaumatkin keskittyvät itsetunto-ongelmiin.

Idea käy järkeen. Se on fiksua, että meiltä riistetään hetkeksi Junen sisäinen ääni. Se on koominen kärjistys, että palatessaan ääni on muuttunut huulen pärisyttämiseksi. Yhtäkkiä June jo kerjää tyynyä naamaan intiaanilta.


Keskiarvo 14 jakson jälkeen:


< Jakso 2-3 --- Jakso 2-5 >

Katsottu: HBO Nordic