Disenchantment 2 - juttu 2: karhuseksiä nyt myös heteromiehille

Viimeinen iso ongelma on kivettynyt kuningaskunta, joka pelastuu taikakorulla ja verta luovuttavilla tontuilla, mikä ei ole minkään tason vitsi. Lähtöasemiin palanneet tyypit koettavat muistaa riitansa. Merkittävimpänä juttuna kunkun kalavaimo ryhtyy merirosvoksi avioeron jälkeen.

Monet sarjat yrittävät epätoivoisesti, mutta Simpsonien ja Futuraman luomisen jälkeen sitä kehtaa hohhailla. Kolmas jakso on ihmeen hengetön. Merirosvotontulla saattaa olla jotain mielessä, mutta sarja vaikuttaa laahustavan väkisin ilmeisimpään suuntaan.

Kuninkaan ja katsojan masennus lieventyy, kun kunkku iskee maagisen karhun, joka on ruokkoamaton peto ihmismuodossakin. Se on melkein tarina, kun kuningas piilottaa taikataljan, jottei nainen palaisi luontoon. Ex-vaimoista ensimmäinen oli salaa noita ja kala-ex ryöstelee merillä, joten kunkulla on selkeä naismaku ja paha tapa tukahduttaa naiset. Rakkaus on melkein teema, sillä sivussa Elfo ja Luci riitelevät rintavan tontun suosiosta, mutta siitäkin pätkästä uupuu iso vitsi ja/tai oivallus.

Bean näkee unia äidistään ja etsii linnasta merkkejä pääjuonesta. Äiti kuoli kahdesti ja unohdin jo, kuoliko hän selkeästi jälkimmäisellä kerralla, mutta Beania koskeviin ennustuksiin varmasti palataan, jos sarjan identiteettikriisi ei pahene. Mainitsen älyllisimmät toiveeni jatkosta: vetäisipä Bean kännit taas ja Elfoa.

Keskiarvo näille jaksoille:


Keskiarvo 14 jakson jälkeen:


< Jaksot 1-2 --- Jaksot 5-6 >

Katsottu: Netflix