Stranger Things 3-2: siihen loppui teinien imuttelu, hah hah, röhöhöö!

Kausi debytoi toissapäivänä. 47 artikkelia siitä, mitä lopetus tarkoittaa ja mitä 4. kaudella tapahtuu, on väistetty, joten katsotaan 2. jakso. 47 on oikeammin keskiarvo siitä, monta juttua pitää väistää ensimmäisinä päivinä, sillä en katsonut myöskään Spider-Man: Far From Homea keskiviikkona.

Kaudet ovat ylipitkiä leffoja, väitin. Käsittelyssä on nyt leffan toinen vartti, jossa sivujuonia yhä listataan, mutta yhtäläisyydet näkyvät jo. Se tehdään mukavasti. Et tahdo listaa minulta. Ostoskeskus on yhdistävä tekijä. Monilla on siellä hauskaa, mutta yliluonnollisuudet johtavat sinne ja mestaa saavutuksenaan pitävä pormestari on mätä, joten loppulausunto kiinnostaa. South Park esitti viime vuonna, että verkkokauppa on tuhonnut ostarikulttuurin, mutta asun uuden ostarin vieressä, joten pimpelipom nyt taas; sanomaa odotellessa.

Sheriffi Hopper hymyilee leveästi pilattuaan teiniromanssin. Ensimmäisenä tekonaan - kun taakka putosi sydämeltä - hän pyytää ikäistään naista ulos. Emäntä varmasti saapuu paikalle, joten tarjoilija! Viskiä viinillä! Saatan olla perso sille, kun perverssi aseksuaali viiksivallu ja/tai paksukainen höhöttää syystä, jonka vain hän itse ymmärtää. Mieleen tulee parikin vastaavaa hetkeä.

Muuta yleispätevää? Mainitusta syystä Mike valehtelee Elevenille, joten Mike yrittää korjata mokan, Elevenin viettäessä tyttöjen iltaa. Miken kaveri sanoo, että emmekö voisi vain pelata Dungeons & Drangonsia, joten miksei Mike pelaa? "Pojilla ei tee mitään" on viisaus, joka toimii molemmin päin.


Keskiarvo 19 jakson jälkeen:


< Jakso 3-1 --- Jakso 3-3 >