Star Trek: Discovery, osa 20: kun ehjänä ulostettu pähkinä keksii tunkea itiöitä pyllyyn

Joko Spock nähdään? Huhut hänestä ovat hämmentävän epäloogisia sankareiden näkökulmasta, mutta ehkä Spock yrittää paeta koko universumista nähtyään ensimmäisen kauden. Takaa-ajon keskelle toivoin kohtausta, jossa Michael Burnham ilmoittaa Spockille, että "sisko täällä", johon Spock kommentoi "ei saatana, ei semmoista ole mainittu!" Mutta panttaus jatkuu. Michelle Yeoh suorittaa kolmannen (neljännen?) makeilevan yllätysputkahduksen (Spockin aluksesta), mikä pyöräyttäisi silmiä, ellei Yeoh nauttisi uudistetusta narttuhahmostaan. Kapteeni Georgiou oli toisen universumin Hitler ja nyt hän on joka sohvan takana kyykkivä James Bond, eivätkä huolet päätä pakota.

Sienet söivät Tillyn, mutta osaavat ulostaa hänet ehjänä valopalloversumiin. Kiiteltyään toistensa tieteellistä toimintaa, Tilly ja sieni lähtevät jahtaamaan lohikäärmettä pelastaakseen puoli valtakuntaa. Lohikäärme on... tohtori, joka kuoli aiemmin. En olisi yllättynyt, jos lohari olisi Spock, mutta kun asiat vahvistetaan, pysyn mukana sisäisessä logiikassa. Sieniteleporttailu on USS Discoveryn juttu ja teema laajenee mahdollisuuksien ja sienien näkökulman avautuessa.

Jakso hehkuu 60-luvun sci-fin (ns.) karismaa. Luonnollisesti avaruusaluksen puolittainen teleporttaus sieniulottuvuuteen näyttää siltä, kuin laiva kallistuisi veden alle. Bond-juonen tunkeminen sienijaksoon perustellaan, kun Bond-järjestö hinaa laivan takaisin pinnalle. Kuolleen paluu on aina huijausta, mutta mainitun Tilly-ulostuksen jälkeen se menee läpi, että tohtorin sieniversio voi kömpiä suoleen ja palata kehiin suun kautta. Hahmojen ollessa tutumpia, olen kiistattomammin hereillä kuin Star Trek Beyondin aikana. Ymmärrän heidän kokemuksensa.


Keskiarvo 20 jakson jälkeen:


< Jakso 2-4 --- Jakso 2-6 >