Star Trek: Discovery -putki, osa 10: jumissa persu-universumissa

Sieniajo jätti USS Discoveryn vaihtoehtoiseen universumiin. Ihmiskunta on valinnut toisen polun: maahanmuuttoa ei suvaita ja avaruuspirut ovat joutuneet liittoutumaan, jotta edes Marsiin tai Venukseen saisi muuttaa. On se kätevää, että sankarit saavat välittömästi tervetuliaispaketin, joka selittää ihmisten imperiumin historian, vaikkei vihollinen näe heissä mitään hämärää kotikentällään. Vastaava logiikka jylläsi viimeksi, kun klingonlaivaan teleportattiin vapaasti, mutta klingonit eivät voineet tehdä mitään edes silloin, kun he tiesivät aluksensa tuhoutuvan.

Minuutissa Tähtiliiton alus on naamioitu niin, ettei edes Mestari huomaisi eroa: USS Discovery on nyt ISS Discovery ja miehistö vaihtoi vaatteita. Noin muuten ovikooditkin ovat universumeissa samoja. Se on klassista Star Trekiä, että vaihtoehtoisen universumin hahmot "tunnistaa parrasta", eivätkä nämä tarinat toimisi, ellei kuka tahansa esim. saisi vierailla korkea-arvoisen vangin sellissä painamassa avaa-nappia, joten kaikki kelpaa, kunhan aika kuluu. Anthony Rappin näytteleminen on parantunut, mutta on yhä hauskaa, kun muut kysyvät mitä itiökoneistolle kuuluu ja siirrymme katsomaan "itiökoneistoa", eli pyörtynyttä sössöttäjää. Mielleyhtymä on se, että kun laivan kapteeni ihmettelee, missä seamenit ovat, näemme niiden valuneen lattialle.

Hahmoihin olen alkanut kiintyä. Upseeri Tyllerö on hupaisan avoimesti nörttitytön avatar. Se, että hän teeskentelee itsensä julmaa imperialistista versiota, on simppeliä kamaa, jolla kulttihahmot vähitellen rakentuvat. Klingonien kiduttaman äijän tilttailu on yhä kiinnostavampaa. Klingonit kirjaimellisesti lyhensivät hänen selkärankaansa, joten nyt hänellä on kuvainnollisesti vähemmän selkärankaa: hän tappaa lempeän tohtorin, jolla oli sivujuonia meneillään ja kaikkea? Lopullisestiko? Tämähän olisi kuin vanhan ajan Game of Thrones -käänne, jos laatuun voisi luottaa.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 1-9 --- Jakso 1-11 >