One Punch Man -putki, osa 5: kunnon homoilun jälkeinen hämmennys ja alakulo

Hyvänä esimerkkinä joustavasta seksuaalisuudesta kahdeksas jakso on umpihomo Kinseyn asteikolla, mutta sitten jopa hiplauksesta linnaan tuomittu Tom of Japan on alati hillitympi ja piirtelijöiden huomio siirtyy telekineettisen tytön hameen helmoihin.

Vika on katsojassa, jos hän on hämmentynyt samalla tavalla koko ajan, mutta ehkä sarja on nerokas, kun olen hämmentynyt eri tavoilla. Kuningassilakka herkkunänneillä jatkaa sankareiden nöyryyttämistä. Vihdoinkin One Punch Man ehtii paikalle. Hän pätee ja nyt hänellekin hurrataan! Saaga päättyi tähän? Ei. Kun häntä on haukuttu kusipäähuijariksi fanikirjeessä, takauma näyttää, että ensimmäinen kohtaus jatkui pidempään ja joku nörtti ryhtyi heti urputtamaan sankareille. Kiittämättömyys on selvä teema. One Punch koettaa antaa osan kunniasta kollegoille. Sitten hän yrittää ottaa kaiken kunnian – koska hän käyttää käänteistä psykologiaa? Ehkä en ole hämmentynyt enää toisen katselun jälkeen, mutta jos tällaisen animen tunnelatausta on helppo lukea, olet luultavasti sitä mieltä, että Pac-Man on hellyyttävä kertomus siitä, kuinka isä yrittää saada lapset ajattelemaan vitamiineja karkkeina.

Kymmenes jakso ei hämmennä, mikä on huolestuttavaa, mutta se ajatus piti hereillä, että tämä saattaa olla loppuhuipennuksen alku: kausi kestää 12 jaksoa. Ennustajaeukko, jota ei ole mainittu, ennustaa isoimman uhan ikinä ja kupsahtaa. Se uhka on niin iso avaruusalus, ettei One Punch löydä vielä kohtaa, jota pitää lyödä. Se on joko huijausta tai jotakin merkittävää, tai ei. Jakso myös listaa lisää tyhmiä hahmoja, joilla tuskin tehdään paljoa, tai mitään. Pih.

Keskiarvo näille jaksoille:


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Osa 4 --- Osa 6 >