One Punch Man -putki, osa 4: alkaahan se homottaa, kun animea kännissä töhertää

Galaksin hitain Armageddon-tason meteoriitti jatkaa lähestymistä, vaikka sankarit lataavat voimaa ja tulittavat ohjuksia. Lyönti auttaa, mutta sekin on sotkuista. Hymähdyksen väärtiin vitsiin meni 10 minuuttia. Sitten sankari saa kuulla S-luokan kyborgilta, että Z-cityn osittainen pelastaminen C-luokassa on A-luokan suoritus, joten 376. sijalta noustaan. Tästä johtuen kateelliset juonivat kansan huutamaan sankarille 5 minuuttia JAMERU, JAMERU, JAMERU ("lopeta"), joten sankari suutahtaa. Ei tästä muuta sanottavaa ole, kuin että jos hymy on naurun alku, ujellus naamapalmun sisältä on itkunaurun alku.

Kahdeksas jakso palaa ruotuun. Satunnaisten merihirviöiden hyökätessä päähenkilöillä kestää tovi saapua paikalle, joten valokeilaan pääsee satunnainen superhomo karpaasisankari, joka on paennut vankilasta, jonne hän joutui, koska hän ei voi lakata ahdistelemasta miehiä. Sitten hän katoaa sarjasta, luultavasti lopullisesti. Hirviöllä on sydännännit ja speedot ja neitimieskin nakuilee ja pylly kehystetään harkitusti, joten tekijöitä alkoi yhtäkkiä homottaa muuten vaan. Tämän vuoksi katson tätä.

Jakso on niin tyhmä, että katsoin puolet uudestaan englanniksi. On tavallaan arvokasta ymmärtää, että sarja tavoittelee huumoria, mutta japanilainen dubbaus on mielisairaampi, joten sillä mennään. Sanotaan tässä välissä sekin, että animea riivaava epätasaisuus sopii sarjaan kuin nyrkki suoleen, kun kestovitsi on se, ettei kaikkea siistiä vaivauduta näyttämään. Kahden töherryksen vuorottelu symboloi puhumista ja arjen banaaliutta, mutta sitten yksityiskohtainen pysäytyskuva tuhosta tai näyttävästi animoitu toimintapätkä muistuttavat tunteista, joita japanilaisillakin väitetysti on.

Keskiarvo näille jaksoille:


Keskiarvo 8 jakson jälkeen:


< Osa 3 --- Osa 5 >