Tänään tv:ssä: uljas kertomus tietokoneen avulla elävästä olmista, eli periaatteessa ydinkohderyhmästämme

Enää 5 tuntia elokuvaan

Vain kanavalla 5.

Metodinäytteleminen on yhtä vaarallista kuin se, mitä teet juuri nyt. Lihasvoiman menettävää pyörätuolipotilasta tulkitseva Eddie Redmayne kyyristeli ja pysyi liikkumattomana kohtausten välissäkin eläytyäkseen. Lopulta lääkäri varoitti pakkomielteen vaikuttaneen selkärangan asentoon. Ennen tätä Eddie treenasi kuukausia tanssijan kanssa oppiakseen hallitsemaan kehoaan paremmin - näyttääkseen niin uskottavasti Red Dead Redemption kakkosen pelaajalta, että Oscar tuli.

Aiheena on teoreettinen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking, joka nukkui pois viime keväänä 76-vuotiaana sairastettuaan koko aikuisikänsä ALS-tautia, joka kaataa useimmat muutamassa vuodessa. Hänen ensimmäisen vaimonsa muistelmiin perustuva palkintogaalaherkistely on yhtä faktuaalinen kuin muutkin elämäkerrat: Hawkingin mukaan leffa on "karkeasti sanoen totta" ja hän tunsi katsovansa itseään valikoitujen kohtausten aikana. Hawkingin muistoesineitä käytetään lavasteina ja hänen kuuluisa tietokoneäänensä on aito.

Kiintoisaa sisältöä kumpuaa siitäkin, että Hawking on ateisti, joka kuvailee tiedettä älykkäiden uskonnoksi, vaikka hänen elämänsä on mytologiaa, joka kelpaisi Raamattuun. Hän etsii "uskontoaan" täydentäviä matikkateorioita samaan aikaan, kun kristityn naisen rakkaus auttaa pitämään mielenterveyden kasassa. Uskonto on "kaiken teoria", mutta elämäkerta tuskin voisikaan omistautua asian syväluotaukselle. Tahtoisin nähdä sopivasti kärjistetyn tarinan, jossa sankari tutkii hypoteesia, jonka mukaan todellisuus saattaa olla tietokonesimulaatio, mutta ei usko Jumalaan, vaikka kyseessä on täsmälleen sama asia. Miksi Jumala sallii ALS-taudin? Miksi Sims sallii tulipalot?