Peliaddiktio johtaa autismin kaltaiseen tilaan
Boltyn yliopistossa työskentelevän tohtori John Charltonin ja Whitman Collegen Ian Danforthin tekemä pelaajatutkimus osoittaa, että videopeliaddikteilta löytyy samoja piirteitä kuin Aspergerin oireyhtymää potevilta, lievästi autistisilta ihmisiltä.
Lähes 400 pelaajan otosta haastateltuaan, tutkijat päätyivät tuloksiin, joiden mukaan paljon pelejä pelaavat ovat neuroottisuuteen taipuvaisia, sisäänpäin kääntyneitä ja yhteistyökyvyttömiä. Vastaavat negatiiviset piirteet esiintyvät Aspergerin oireyhtymän myötä, mutta huomattavasti voimakkaampina.
Tohtori Charltonin mukaan pelaajilla ei kuitenkaan voida todeta olevan Aspergerin oireyhtymää vaan ainoastaan joitakin sen piirteitä. Paljon pelaavat tulevat tutkimuksen mukaan paremmin toimeen epäelollisen tekniikan kuin muiden ihmisten kanssa.
Lähde: Eurogamer
Keskustelut (12 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
03.04.2008 klo 13.07
03.04.2008 klo 13.11 1
03.04.2008 klo 13.43
03.04.2008 klo 13.53
Rekisteröitynyt 20.08.2007
03.04.2008 klo 14.00
Rekisteröitynyt 02.04.2008
03.04.2008 klo 14.03
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
03.04.2008 klo 14.10
Valaise nyt jo meitä Mikko että paljonko niitä tikkuja oli, alkoi ihan oikeasti häiritsemään!
Kerron vain, jos osaat luetella kaikki pääkaupunkiseudun bussilinjat pääteasemineen ulkomuistista.
Rekisteröitynyt 13.08.2007
03.04.2008 klo 14.11
03.04.2008 klo 14.40
Ai niin, mutta piti saada Amppari-seksikäs otsikko.
Rekisteröitynyt 11.04.2007
03.04.2008 klo 15.43
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
03.04.2008 klo 16.44
Tämän nyt voi tulkita kahdella tavalla, mitä addiktoituneempi olet, sitä enemmän nuo piirteet korostuvat tai sitten mitä addiktoituneempi ihminen on yleisellä tasolla, sitä enemmän ko. piirteet korostuvat. Joka tapauksessa tulos on sama, peliaddikteilla nuo piirteet ovat samat kuin Aspergerin oireyhtymässä.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
03.04.2008 klo 19.37
Kerron vain, jos osaat luetella kaikki pääkaupunkiseudun bussilinjat pääteasemineen ulkomuistista.
Helsinkiläisiä kun en ole, tarjoan tiedosta paria sataa Excel-taulukkoa, joista selviää tyhjentävästi mm. myöhäislapsuuteni kaikkien leikkien kaikki tapahtumat (tarina, mikä ukko esitti mitä hahmoa, kuka on haavoittunut, kuka vankina, kuka on kuollut), ja se, mitä elokuvia katselin (ja missä järjestyksessä) vuosina 1994-2005 ja mitä mieltä olin niistä kullakin yksittäisellä katselukerralla. Kaupan päälle tulee piirakkakaavioita siitä, kuinka elokuvamakuni kehittyi kiistattomasti, omistamieni elokuvien lajityyppien liikkuessa toimintakomedioiden piiristä prosentti prosentilta kohti draamoja ja musikaaleja.
Kirjoita kommentti