V2.fi pelasi: The Inpatient (PSVR)

Eräänä iltana kun päädyin pelaamaan Dead Spacea yksin, myrskyisenä iltana oudossa asunnossa (putkiremontin tieltä), päätin pian, etten enää koskaan pelaa kauhupelejä. No, siitä on tullut lipsuttua kerran jos toisenkin. Kun virtuaalitodellisuuden uusi aalto saapui pelimaailmaan, vannoin, että ainakaan mitään VR-kauhupeliä en koskaan pelaa. Tässä sitä ollaan, vannomatta paras.


The Inpatient on Supermassive Gamesin (Until Dawnit) PSVR:lle kehittämä psykologinen kauhupeli ja Until Dawn -tunnelmissa tässäkin mennään - samassa maailmassa, mutta useita vuosikymmeniä aiempia pelejä aiemmin. Pelaaja on muistinsa menettänyt potilas Blackwood Sanatorium -sairaalassa ja asiat pitäisi saada raiteilleen - muisti palautumaan ja henkikulta säilymään tässä painajaismaisessa parantolassa.


Kyllähän tämä peläyttelee muutamaankin kertaan, vaikka kuinka hokisi itselleen olevansa olohuoneen sohvalla keskellä kirkasta päivää. Äänimaailman pyöriessä pään sisällä selkäpiissä kihelmöi epämukavasti, kun tarina etenee välillä rivakammin, välillä hitaammin. Ja paino nimenomaan sanalla tarina, sillä taas hyvistä aikeista ja mainoslauseista huolimatta kyseessä on enemmänkin interaktiivinen elokuva kuin varsinainen peli.


Pelaaja saa kyllä tehdä valintoja varsinkin keskusteluissa, mutta ohueksi elämys pelillisestä näkökulmasta lopulta muodostuu. Toki näin on monessa ei-VR-julkaisussakin, mutta The Inpatient ehkä pettää eniten siinä, että aina silloin tällöin miettii, että tästä ja tästä olisi voinut saada irti paljon enemmänkin, joten VR:stä tulee enemmänkin rajoittava kikka kuin kokonaisuutta parantava ominaisuus. Potentiaalia hukataan. Mysteerijuonessa on omia vahvuuksiansa, mutta sekin olisi vaatinut vielä pari viimeistä potkua syvemmälle synkkään veteen ja lisävaihteen - varsinkin kun kestoa ei ole paria tuntia enempää.


Olisinko katsonut tämän mieluummin elokuvana? No… en, kyllä VR siihen oman lisänsä tuo. Olisinko pelannut tämän mieluummin ilman VR:ää monipuolisempana ja pidempänä pelinä? Olisin.