V2.fi pelasi: Resident Evil: Revelations (PS4)

Resident Evil: Revelations saapui ensimmäisenä Nintendo 3DS:lle jo vuonna 2012, jolloin se V2.fi:ssäkin arvosteltiinkin. Sittemmin peli sai HD-versionsa, ja nyt se on tuotu myös uusimmalle konsolisukupolvelle. Miksi näin, sitä en tiedä, sillä Revelations on jo auttamattomasti vanhentunut niin teknisesti kuin ideoiltaankin.


Kuten alunperinkin, peli jakautuu episodeihin ja nämä edelleen kohtauksiin, joten pelaaminen rytmittyy melko lyhyisiin pätkiin. Kohtausten välillä hypitään paikoista ja tilanteista toisiin, ja näin avataan tarinaa samaan aikaan eri henkilöiden näkökulmasta. Juoni avautuu hitaasti ja sekavasti, ja dialogi on kömpelöä. Tuttuja hahmoja sentään nähdään.


Alun matelevan hitaasti liikkuvien vihollisten helposta lahtauksesta päästään sentään vähitellen vauhdikkaampaan toimintaan, mutta kauhu loistaa poissaolollaan. Pelin päämekaniikka tuntuu oikeastaan olevan taistelun sijaan skannailu, sillä ihan kaikkea pitäisi jatkuvasti tutkailla skannerin läpi. Tarpeeksi monta samaa vihollista skannaamalla saa parannusesineitä, ja ympäristöstä löytyy joka puolelta piilotettuja esineitä, jotka löytää vain tämän työkalun avulla. Jatkuva skannerilla kikkailu on lähinnä puuduttavaa.


Resident Evil: Revelations toimi verrattain paremmin aikoinaan 3DS:llä, ja mekaniikatkin ehkä olivat siellä paremmin kotonaan. Tämän päivän PS4-versio sen sijaan näyttää rumalta ja tuntuu tylsältä. Kannattaa mieluummin pysytellä sarjan paremmin onnistuneissa osissa.