Sunnuntaikolumni: Pelihalli kotonasi

Mainoslause ”Pelihalli kotonasi” tarkoitti aikanaan sitä, että jonkin tietyn laitteen pelit olivat yhtä laadukkaita kuin mihin oli totuttu pelihalleissa. Reilut 25 vuotta sitten peliautomaatit olivatkin todella mittapuu sille, mihin digitaalinen viihde ylsi. Ne sisälsivät tinkimätöntä tekniikkaa, jonka tarkoitus oli ainoastaan tuottaa mahdollisimman näyttävä peli. Ei siis ihme, että kasarilla lapsuuttaan eläneen pikkunörtin silmissä nämä aparaatit näyttäytyivät miltei myyttisinä. Laivalta, hotelleista ja uusilta huoltoasemilta muistan parhaiten niiden arcade-rivistöt. Tein asiasta omaelämäkerrallisen listankin taannoin.

Jos nyt menisin aikakoneella vuoden 1988 tienoille ja kertoisin 12-vuotiaalle Mikolle, montako peliautomaattia minulla on hallussani, seuraisi epäuskoista tuijotusta ja sen jälkeen riemunkiljahduksia. Tämän jälkeen olisi pakko tosin selittää, etten ole saanut lottovoittoa enkä jättiperintöä, ja että itse asiassa ne koneet ovat sijoitettuna varastoihin siellä sun täällä, eivät suinkaan missään hienossa pelihallissa, jossa kaikista niistä voisi nauttia milloin tahansa. Vaan ovatpa kuitenkin olemassa.

Lue koko kolumni!