Suomen Mötley Crüe eli Private Line lupaa kolmannella albumillaan naittaa katurockin kyytipojaksi kabaree-ja itäeurooppalaisen kansanmusiikin aineksia. Kabaree-viittauksista on helppo vetää mielleyhtymiä vaikkapa My Chemical Romancen ja Fall Out Boyn suuntaan. Varsinkin reippaamista iloluontoisista menopaloista edellämainittuja aineksia voi poimia. Toisaalta itäeurooppalaista kansanmusiikkia voi pitää silkkana ylimainostuksena - parissa siivussa kuultavat lyhyet (ja irrallisen oloiset) intropalat eivät anna Private Linelle uutta identiteettiä. Saattavat tietenkin jossain Kaakkois-Aasian perukoilla kuulostaa virkistäviltä - nimittäin pressille lähetetyn tiedotteen mukaan Aasian suunnalla albumia on kehuttu estottomasti ja keikkoja on tehty myös Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa.

Private Line on vähentänyt glam-vaikutteita mutta muuten katurockista voimansa ottava rokitus yltää myös stadionmittasuhteisiin. Verrattuna edelliseen kokopitkään Evel Knievel Factoriin, tuoreen kiekon viisumateriaali häviää iskevyydessään mutta soundia on myös karsittu turhan metallisesta ulosannista. Heroes-viisun tyyliset selkeän reippaat radiosoittopalat tuntuvat olevan Private Linen parasta osaamista. Bändin ei kannata antaa synkkyydelle liikaa valtaa. Kiekon aloittava Deathbedtime Stories olkoon sitä My Chemical Romancen The Black Paraden aikaansaamaa teatraalista kuvastoa - viisun alusta löytyy kanteletta ja jos jonkinlaista kilkutinta ja kabaree-viritystä. Albumin nimibiisi pitää yllä allekirjoittaneen väitettä bändistä Suomen Mötley Crüe -nousukkaana.

Myös Black Swan toimii kiitettävästi, viisun olisi helposti voinut tyriä liian voimakkaalla metalliannoksella - nyt rokitus hengittää reipasta kasari-ilmaa. Live, Learn and Grow Apart potkii tunnelmallisen keskitempoisesti katurockin valtaväylillä.

Private Line hyötyisi isolla dollarinipulla operoivasta levy-yhtiöstä ja nimekkäästä tuottajasta. Jos maailmalle on pyrkyä, paketti kaipaisi lopullisen turbobuustin armottoman pöyhkeästä tuotannosta. Bändi ansaitsee edelleen "vahvasti vientikelpoinen" -leiman, Jenkkileima on jo hankittuna. Private Linen ongelmana on viisumateriaalin tietty kasvottomuus, todelliset tyrmäyshetket puuttuvat mutta rimanalituksiakaan ei tarvitse sietää. Toisaalta, Amerikan Yhdysvalloissa bändi olisi myynyt kiekkoja jo platinalevyn verran ja jannujen suurimpina ongelmina olisi sopivan kokoisen uima-altaan valitseminen miljoonakartanonsa pihamaalle.