No nyt roiskuu oikein kunnolla. Kuten bändin nimestä voi jo päätellä, luvassa on vähemmän radioystävällistä ulosantia. Iwrestledabearonce on Louisianasta ponnistava avantagarde-meteliä harrastava orkesteri, jolle mikään genrelokero ei ole pyhää. Bändi kuvaa itse musiikkiaan määreillä "electro-tech-grind-jazz-techno-metal". Allekirjoittanut hyväksyy viittaukset ja väittää bändin veivaavan kokeellista metalcoren ja popemoilun ristisiitosta. Bändi on kuin Dillinger Escape Plan kokeilemassa Paramore tai Evanescence -covereita.

Korviinpistävää orkesterin mielipuolisessa sievistelyn ja ääriaggression yhdistelmässä on vokalisti Krysta Cameronin raivohullu esiintyminen. Krystan mimmivokaalit ovat kaunista ja herkkää - vähemmän osan levystä, sillä päällekäyvä huutoangsti lyö mittarit punaiselle. Ei nyt ihan rankimmasta päästä mutta Krystan ulostus on bändin ehdoton voimavara ja kriittinen piste. Jessus että nuoresta naisesta lähtee karmea ääni! Kuuntele vaikka You Know That Ain’t Them Dogs' Real Voices -kappaleen alkuparkaisut - Beavis & Butt-head toteaisi "wowwwww, oliko se karhu".

Miten yhdistetään grindcore, goottimetalli ja Paramore - kuuntele It Is “Bro” Isn’t It? ja hämmästy. Entä Nightwish, tunnelmallinen progeilu, aggressiometalli ja Paramore - testaa viisu nimeltään Break It Down Camacho. Anette Olzon avantgarde-bändin solistina - voisi kuulostaa suurinpiirten Stay to the Right -viisun ulosannilta. Entä seuraava mielleyhtymä...Paramoren solisti kokee metalliherätyksen kesken viisun - eiköhän se voisi olla melkein kuin Iwrestledabearoncen I’m Gonna Shoot!

Iwrestledabearonce sotkee ääriaggressiot ja popimman emoilun kierolla tavalla yhteen rytmikokeiluita unohtamatta. Bändi on äärimetallia, ehdottomasti. Kevyempi ote jätetään vain pieniksi välipaloiksi, vaikka välipaloja on kylläkin reilusti tarjolla. Bändi hallitsee molemmat osa-alueet mainiosti ja välttää turhan elvistelyn ja soitinmasturbaation. Ongelmaksi muodostuu pitkäjännitteisyyden puute - liian monta hyvää ideaa jätetään pahasti kesken. Möykkäpalat ja söpöilyt jäävät usein irallisiksi osioiksi. Tehokasta persiille potkivaa ja yhtenäistä viisua on vaikeampi irrottaa tarjolla olevasta materiaalista. Toisaalta kun homma toimii, se toimii kympillä. Kiekkoa ei voi kuitenkaan suositella kuin vapaasta genrenussimisesta kiinnostuneille henkilöille ja tietenkin kierommin hengittävän metallin ystäville.