Elokuvassa Cowboys & Aliens on lehmipoikia ja avaruusolentoja. Toiset etsivät toisten pesää ja toiset lentelevät metallisilla kuusenoksilla. Leffa on flopannut, koska arvasimme oikein: yhden vitsin hömpässä vitsi on se, että vitsi otetaan vakavasti.

Vitsi on siedettävä. Jotta emme edes hihittelisi, pääosassa heiluu Daniel "Putin" Craig, tuo kenties asiallisin ja vähiten hauska KGB-gorilla Telluksella. Putin jäykistelee muistinsa menettäneenä miehenä, joka julisteen mukaan on Jake Lonergan, roisto. Hän ajautuu riitaan kyläpahasta terrorisoivan nilkin kanssa. Nilkillä on faija: Harrison Ford ärisee julmana karjanomistaja Dolarhydenä, joka on laki näillä main. Ennen kuin antisankarit vapauttavat toisensa kärsimyksistä, vanhat tuttumme liskohyönteiset hyökkäävät.

Tapposäteitä laukova lentävä romu oli tosi ufo juttu ennen lentokoneiden keksimistä. Näen sieluni silmin, kuinka Clint Eastwoodin kaltainen kansallisaarre osaisi myydä ajatuksen avaruusolentojen hyökkäyksestä ottamalla kivisille, kokeneille, likaisille kasvoilleen hitusen hämmästystä. Putin ja kumppanit reagoivat avaruusmörköihin kuten niihin nykyaikana reagoidaan. Dialogissa se kuitenkin huomioidaan, että 1800-luvulla avaruusmörköjä oltaisiin pidetty demoneina. Tämä on pikku juttu, joka rimmaa kutkuttavasti yhteen sen kanssa, että tämä on tarina roistoista, jotka aluksi vihaavat lähimmäisiään ja naapureitaan. Kuten pyssyä heilutteleva pappi toteaa, hyvät voivat tehdä pahoja asioita ja pahat hyviä. Roistot saavat tilaisuuden pelastaa sielunsa.

Cowboys & Aliens on siis liittoutumiselokuva. Söpöä. Äijät uhoavat ja miekkailevat munillaan tauotta, mutta yritäpä olla liittoutumatta tässä tilanteessa. Kirjoittajapataljoonasta vähintään yhtä sanaseppää on kiinnostanut raapustaa muutamalle hahmolle hitusen historiaa ja kehityskaarta. Ford on ainoa, jonka asenneongelmat ovat viihdyttäviä, joten en voinut sietää elokuvaa, ennen kuin se alkoi - Fordin johdolla - tavoitella inhimillisyyttä. Cowboys & Aliens on suoraviivainen toimintaseikkailu, ei hätää. Sellaisissakin saa olla vajaat kaksi minuuttia luontevaa ja liikuttavaa hahmonkehitystä. Tämä tuppaa unohtumaan.

Cowboys & Aliens on ollut vaikea pähkinä murrettavaksi. Aiheesta on suunniteltu muun muassa Men in Black -kloonia, mutta kenties Wild Wild Westin olemassaolo inspiroi kirjoittajia suoranaisesti sensuroimaan huumorin. Heppoinen viihde-elokuva ehdottomasti kaipaisi karismaattisempaa sankaria ja merkittävää koomista kevennystä. Ford pelastaa paljon, mutta sekään ei välttämättä ole elokuvalle eduksi, että todellinen tähti on kiinnitetty sivurooliin, joka on samantyylinen kuin päärooli. Dolarhyde on hahmo, joka voitaisiin tappaa pois ensimmäisen puolen tunnin aikana, mutta hahmoa on lihotettu kenties Fordin mieliksi. Sivuuttaen sen, minkälaista hyytelöfysiikkaa Ford nuorempana esitteli, jäin toivomaan, että se olisi 80-luvun Ford, joka roikkuu ufossa ilman paitaa.

Liskohyönteiset härveleineen ovat mälsiä. Käsikirjoitus ja konseptitaide ovat syntyneet tekniikalla CTRL-C, CTRL-V. Iron Man -elokuvien ohjaaja Jon Favreau on koomikko: siksi Iron Man -elokuvat ovat keskinkertaisuuden yläpuolella. Vakavan Favreaun keskinkertaisuutta toimintaohjaajana on juhlittava sen verran, että Cowboys & Aliens on ehyemmin sitä, mitä se tahtoo olla, kuin esimerkiksi Conan the Barbarian ja Captain America: The First Avenger. Tämä on keskinkertainen länkkäri, ei hätäinen jatko-osan alustusoperaatio. Paheksun lähinnä takaumakohtauksien zä-däm-valotehosteita, jotka ovat kuin purkkabudjetin sci-fi-sarjasta. Cowboys & Aliens ajaa asiansa. Nollaa odotukset.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa