Vaikka My Chemical Romance hajoaisi huomenna, bändi on onnistunut jättämään oman leimansa musiikkihistorian lehdille. Kokoonpanon kolmas albumi, vuonna 2006 julkaistu The Black Parade, on nostettava yhdeksi vuosikymmenen vaikutusvaltaisista albumeista. My Chemical Romancen teatraalinen yliemotionaalinen riekkuminen hankki lukuisia jäljittelijöitä, jopa taakaksi asti. Nimittäin harvalla bändillä oli näkemystä ja taitoa sorvata vastaavaa emotionaalisen alkuräjähdyksen rock-oopperaa kuin My Chemical Romancen jannuilla.

Bändi laittoi kuulemma lähes valmiin projektin kierrätykseen ja otti uutta suuntaa, josta tuloksena on Danger Days: The Truth of The Fabulous Killjoys. Ehkä olisi turha yrittää kopioida The Black Paraden konseptia, soundin oli muututtava. MCR on lisännyt selkeitä rock-elementtejä ja lieviä konetemppuja mutta tuttu paisuttelu ja turboahdettu energiapurkaus on edelleen My Chemical Romancea. Ärsyttävyyteen asti yksinkertainen teinipyöritys Na Na Na (Na Na Na Na Na Na Na Na Na Na) hämmästytti sinkkuna mutta albumikokonaisuuden osana viisua jaksaa kuunnella. Albumilta löytyy muutama biisi, jotka vaikuttavat erehdyttävästi 30 Seconds To Mars -kokoonpanon tuotoksilta - hyvänä esimerkkinä biisi nimeltään Sing. Bulletproof Heart lainailee selkeämmin Green Dayn laarista. Planetary (go!) lisää konetemppuja ja fiilis lähestyy The Killersin ja Scissor Sistersin rytmikuvioita.

Jos tarkastellaan hittipotentiaalia, Bulletproof Heartin ja Singin lisäksi reipas ja suorastaan säteilevän pirskahteleva punkpopralli The Only Hope For Me Is You on vahvoilla. Save Yourself, I'll Hold Them Back onnistuu yhdistämään Na Na Na -kertsirallatuksen mukavaan poppiemopunkitukseen, tosin 30 Senconds To Mars -asenteella. Kiekon loppupuoli on kokeilujen aikaa. Bändillä on heittää tulille hyvinkin vaihtelevaa materiaalia - Party Poisonin yksinkertaisesta ja puuduttavasta rämistelystä S/C/A/R/E/C/R/O/W:n rehevään Queen-sukuiseen fiilistelyyn. Destroya riffittelee kuin Rage Against The Machinen dieettiversio, tosin viisun kertsi on pienimuotoinen rock-timantti.

My Chemical Romancen uusi levy tavoittaa varmasti kohdeyleisönsä. Bändin soundi rönsyilee suuntaan jos toiseen ja albumilla on lupa käyttää jopa retroilevaa asennetta. My Chemical Romancen emoileva kevytpunk-sydän testaa elinkelpoisuuttaan monenlaisessa soundiympäristössä, tuottaen pöyhkeän tunteellista ja suurelta kuulostavaa musiikkia. Jälleen kerran pirun viihdyttävä rieska My Chemical Romancelta.