Brother Firetribe: Live At Apollo
Brother Firetribe ottaa tosissaan 80-luvun tukkaheavyn, hard rockin ja AOR:n veivaamisen. Bändi on jo aikoja sitten ohittanut vaiheen, jolloin kokoonpanoa saattoi haukkua vain Nightwish-Emppu Vuorisen terapiaryhmäksi. Brother Firetribe onnistuu luomaan musiikkia, joka on suorassa sukulaisuussuhteessa vaikkapa Journeyn, Foreignerin, Magnumin ja Night Rangerin suuntaan. Kun orkesterilla on keuhkomiehenään uskomaton Pekka Heino, vanhan liiton jannuille Brother Firetribe on kuin kaljakuppila keskellä raamattuvyöhykettä.
Kahden (loistavan) studioalbumin jälkeen Brother Firetribe julkaisee Live At Apollo -livealbumin. Ilman kuvaa livekiekon anti jää paljolti hienojen biisien varaan, yleisön kiihko ja keikkatilanteen kiima voisivat välittyä paremminkin kotisohville asti. Allekirjoittaneen korvaan laulu jää turhaan hienoisesti taka-alalle, kitaran ja syntikan yhteispeli toimii mukavasti. Soundit vaikuttavat hieman tasapaksuilta mutta soitinten tasapuoliseen kohteluun on selvästi nähty vaivaa.
Biisimateriaalista homma ei jää puolitiehen - Brother Firetribe kelaa parhaat hehkutuksensa ja muissakaan ei ole vikaa. Riippuu jokaisen henkilökohtaisista mieltymyksistä mutta varsinkin Game They Call Love, Wildest Dreams, One Single Breath, I'm On Fire, Going Out With a Bang ja Heart Full Of Fire laittavat tukevasti vipinää punttiin ja kasariajatusta kupoliin. Break Out on allekirjoittaneen suuri suosikki, viisu saa livenäkin innostuneen ja huumaavan käsittelyn. Anette Olzonin kanssa vedetty Heart Full Of Fire on levyltä kuunneltuna mahtiviisu, livenäkin homma toimii täyden kympin arvoisesti ja Anetten äänessä on lämmintä värinää. I'm On Fire tuntuu sytyttävän yleisön liekkeihin.
Pienet virheet ja hetkittäiset vokaalien kompastumiset eivät menoa haittaa, päinvastoin työn jälki saa näkyä. Turhat soolohinkkaukset loistavat myös poissaolollaan. Albumi toimii pätevänä bändin esittelynä ja parhaat palat -kokoelmana mutta livetilanne ei nosta Brother Firetribea uuteen ulottuvuuteen. Ehkä kuvan kautta tunnelman luonti onnistuisi sujuvammin, allekirjoittanut ei kokenut suurta sisäistä syttymisen tunnetta. Kuitenkin, nautittavan tasapainoinen keikkahetki.
Kahden (loistavan) studioalbumin jälkeen Brother Firetribe julkaisee Live At Apollo -livealbumin. Ilman kuvaa livekiekon anti jää paljolti hienojen biisien varaan, yleisön kiihko ja keikkatilanteen kiima voisivat välittyä paremminkin kotisohville asti. Allekirjoittaneen korvaan laulu jää turhaan hienoisesti taka-alalle, kitaran ja syntikan yhteispeli toimii mukavasti. Soundit vaikuttavat hieman tasapaksuilta mutta soitinten tasapuoliseen kohteluun on selvästi nähty vaivaa.
Biisimateriaalista homma ei jää puolitiehen - Brother Firetribe kelaa parhaat hehkutuksensa ja muissakaan ei ole vikaa. Riippuu jokaisen henkilökohtaisista mieltymyksistä mutta varsinkin Game They Call Love, Wildest Dreams, One Single Breath, I'm On Fire, Going Out With a Bang ja Heart Full Of Fire laittavat tukevasti vipinää punttiin ja kasariajatusta kupoliin. Break Out on allekirjoittaneen suuri suosikki, viisu saa livenäkin innostuneen ja huumaavan käsittelyn. Anette Olzonin kanssa vedetty Heart Full Of Fire on levyltä kuunneltuna mahtiviisu, livenäkin homma toimii täyden kympin arvoisesti ja Anetten äänessä on lämmintä värinää. I'm On Fire tuntuu sytyttävän yleisön liekkeihin.
Pienet virheet ja hetkittäiset vokaalien kompastumiset eivät menoa haittaa, päinvastoin työn jälki saa näkyä. Turhat soolohinkkaukset loistavat myös poissaolollaan. Albumi toimii pätevänä bändin esittelynä ja parhaat palat -kokoelmana mutta livetilanne ei nosta Brother Firetribea uuteen ulottuvuuteen. Ehkä kuvan kautta tunnelman luonti onnistuisi sujuvammin, allekirjoittanut ei kokenut suurta sisäistä syttymisen tunnetta. Kuitenkin, nautittavan tasapainoinen keikkahetki.
Keskustelut (2 viestiä)
Rekisteröitynyt 05.11.2009
24.03.2010 klo 22.12
28.03.2010 klo 13.22
Kirjoita kommentti