Oppositio ruikuttaa yhä, että Avatar ei kerro riittävän omaperäistä tarinaa, joten "hiiteen sen Oscar-ehdokkuudet!". Nyt on tilaisuus laittaa kritiikki mittasuhteisiin, sillä teattereihin vyöryy seuraava iso fantasiaelokuva Hollywoodista: kreikkalaista tarustoa raiskaava Percy Jackson Salamavaras (Percy Jackson & The Olympians: The Lightning Thief). Tämän rinnalla jopa Twilight-saaga vaikuttaa kekseliäältä, sielukkaalta ja vieläpä kohtalaisen uskolliselta käsittelemilleen aiheille. Twilight - Uusikuu myös nauratti, inhotti ja herätti ajatuksia. Moista tarua ei jokainen yläasteikäinen osaa raapustaa, kun tämä taas tuntuu olevan ainevihkosta peräisin.

Percy Jackson on Poseidonin poika, eli vesitetty Harry Potter. Mutsi on piilotellut häntä isäpuolen löyhkän avulla (jos tämä oli vitsi, en tajunnut). Kun joku varastaa Zeuksen salaman, kaikki epäilevät Percyä vailla syytä. Haades kidnappaa mutsin kiristääkseen poikaa! Percyllä on niukasti aikaa löytää salama siksikin, että Olympos-vuoren jumalat valmistautuvat sisällissotaan, joka saattaa tuhota maailman. Mutta ei hän etsi sitä. Ei missään vaiheessa elokuvaa. Hän lähtee Athenen tyttären ja afrokreikkalaisen satyyrin kanssa etsimään kolmea teleporttihelmeä, jotta he kolme voisivat pelastaa mutsin Hollywoodiin piilotetusta helvetistä ja paeta sieltä neljästään. Olet fiksumpi kuin puolijumala, jos edellinen lause aiheutti lievää päänsärkyä.

Salamavaras on uskomattoman... tavanomaista törkyä: ei kentaurin, ei seepran, vaan kyntöluuskan kakkaa. Idea on siis se, että kreikkalainen mytologia on totta! Joka ainoa piruparka muinaisesta Kreikasta asuu nykyään Yhdysvalloissa ihan huvikseen ilman että tällä on mitään merkitystä - vähän niinkuin jos Ukko Ylijumala pitäisi päämajaa Brasiliassa, jossa Väinämöinen valmentaa Ahdin pojasta Ronaldinhosta kantelevirtuoosia. Ideaa ei syvennetä esimerkiksi mielikuvituksella. Kuten konsolipeleissä, sankari kävelee eteepäin, kerää kertaalleen tarvittavia maagisia megaesineitä ja taistelee pakollisten tasopomojen eli minotauroksen, medusan ja hydran kanssa. Kirjoitin nimet pienellä: kyse on lajeista, ei yksilöistä. En taatusti hyväksy sitä, että on olemassa vain yksi Medusa, jota Perseus ei tappanutkaan, vaan josta tuli amerikkalainen kukkakauppias, jota Percy Jackson koijaa muistaen samalla mainostaa iPodia.

Se minkä ohjaaja Chris Columbus teki hyvin käynnistäessään Harry Potterin valkokangasuran, oli hahmojen ja tilanteiden esittely. Harry Potter ja viisasten kivi on kömpelö ja ylipitkä, mutta tunnelmallista katsottavaa. Columbuksen Percy Jackson on niin sieluton kopion kopio, että asiallisin keksimäni vertainen sille on Mitäs me spartalaiset. Päähenkilöllä ei ole persoonallisuutta. Se mainitaan, että Percy on lukihäiriöinen luuseri, mutta maininnaksi tämä jääkin, kun leffalla on järjetön kiire kiidättää perusnätti peruskiva poikatähti ohi jo niidenkin vaiheiden, joissa Percyn pitäisi olla ihmeissään kaikesta ja kouluttautua. Tyttö, joka tietenkin on poikia parempi, ja musta, eli tietenkin vitsikäs kaveri vääntäytyvät mukaan. Helmiä etsitään täysin irrallisissa episodeissa, joiden aikana kamaa pikakelataan ohi lisää ilman että mikään kolahtaa tajuntaan. Juonessa ei muuta ole kuin aukkoja ja lainoja legendoista.

Viisasten kiveen vuodelta 2001 verrattuna Salamavaras ei vakuuta edes tehosteilla. En ole koskaan ajatellut, etteikö Hagrid olisi oikeasti iso, mutta tässä leffassa Pierce Brosnanin kentaurivartalo ja Uma Thurmanin käärmehiukset eivät peitä vaan korostavat innotonta anna-mulle-palkkashekki-ylinäyttelyä. Muutamat efektit ovat mahtipontisia, mutta useimmilla hirviöillä ei ole uskottavuutta, vaikkei niitä pimeästä pois päästetäkään. Varsinainen kohderyhmä totta kai antaa kaiken anteeksi, minkä vuoksi lastenleffaa ei kannatakaan lastenleffana arvostella. Määrittelen kohderyhmäksi 7-12-vuotiaat, koska elokuva on suomalaisen ikärajan mukaan heille liian väkivaltainen eli cool. "Säännöt on tehty rikottaviksi" on ainoa oivallus, jonka Percy tarvitsee pelastaakseen universumin (miekkailukyvyt ja muinaiskreikan taitaminen ovat jo perimässä) vastoin pyrkimyksiään.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa