Vuonna 1994 perustettu helsinkiläinen Firenote on helppo niputtaa Brother Firetriben verisukulaiseksi. Tarkempi kuuntelu osoittaa Firenoten debyytin liikkuvan laajemmalla skaalalla kasarirockin ollessa kulmakivenä mutta mukana on vahva tuoksahdus powermetallin kevyempää kosketusta. Vokalisti Rickyn ääni nappaa korkealta ja kovaa, mieleen tulee nuoremman Vince Neilin ja Michael Kisken ristisiitos. Firenoten debyytiltä huomaa viisujen olevan useiden vuosien varrelta, tosin Urban Talesta muistettu Erkka Korhonen on heittänyt soundit aikakoneen läpi - muhkea kasarihehkutus kantaa läpi rieskan. Kiekkoa sopii suositella myös kevyemmän melodisen hevanderin ystävälle.

Levyn avaava albumin nimibiisi ja Danger osoittavat välittömästi, mistä suunnasta kukko ruiskii - nimittäin Jenkkilästä ja Los Angelesista. Varsinkin Danger yhdistelee jännästi kasariheavyn ja tuoreemman melodisen heavyn. Tosin kertosäkeen potkiessa liikkeelle, mieleen tulee lukuisia pitkähiuksisia jannuja sisältäneitä 80-luvun orkestereita. Vanhempi Firenote-veto Sara La Fountain jatkaa taatulla tyylillä ja sopii edellämainittuun kaksikkoon kuin veljesryhmään. Speed Freak ottaa reilumpia askeleita onnistuen kuulostamaan varteenotettavalta niittiasuihin puetulta kasarihevarilta. My Love Will Never Die on kuin mahtipontinen powermetallislovari. Don't Ever Fall In Love lainaa rajusti The 69 Eyesin erään siivun syntikkakuvioita. Mayday on selvästi sukua modernimman melodisen metallin jälkikasvulle. Suddenly vajoaa kovin munattomaksi Europe-heavyksi. She Stole My Speedos on kasari-ja powerikkaamman metallin reipas puoliverinen jälkeläinen.

Firenote on rento ja pirteä ilmestys. Albumin loppupuolen siivuista puuttuu liekkeihin sytyttävä terävyys ja koukuttava ote, tosin skebasooloista irtoava rautalanka on kautta kiekon nautittavan viehkeää. Bändi on ymmärtänyt jättää synkistelyt ja keskittyä pelkästään hyväntuuliseen rokitukseen. Kunhan seuraavalle albumille saadaan tiiviimpi ilmapiiri, Firenote kamppailee alansa ykköskentällisen paikasta.