Red Cliff (Chi bi) on kaksiosainen, neljä tuntia neljäkymmentä minuuttia pitkä kiinalaisspektaakkeli, josta tarjoillaan läntiselle kansalle yksi, 2 tuntia 28 minuuttia lyhyt tiivistelmä. Kun tätä ei edes valkokankaille viitsitty heijastaa, miksi kotikatsomoita pitää kiusata puolikkaalla elokuvalla? Pirulauta! Elämme ohjaajan versioiden kulta-aikaa! Taru sormusten herrasta -trilogia ja Troija ovat huomattavasti vahvempia pidennettyinä; Kingdom of Heaven muuttuu pidennyksen myötä perusleffasta yhdeksi Ridley Scottin klassikoista. Kuka tietää, minkälainen Red Cliff on oikeasti. Pullamössöversio on puhdas nautinto strategisesta sodankäynnistä kiinnostuneelle katsojalle, mutta jos historiallisessa eepoksessa on tarkoitus olla draamaakin, se on jäänyt matkan varrelle. Tästä huolimatta, neljä tähteä.

Ennen vaisuja Hollywood-vuosia ohjaaja John Woo vakuutti tyylikkäillä toimintatykityksillä. Kun ohjaajan tyyli on sitä tasoa, että filmin arvaa hänen työkseen vaikka sitä alkaisi katsoa puolivälistä, mieli alkaa tuottaa fantasioita. Minkälainen olisi Woon ison budjetin sotaleffa? Mahtikamaa, olen oppinut. Red Cliff sijoittuu Kiinaan ennen Kolmen kuningaskunnan aikaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan teos kertoo, kuinka keisaria nukkenaan käyttävä pääministeri (Zhang Fengyi) aikoo hoidella opposition pois kartalta. Vastustavat sotaherrat (mm. Tony Leung Chiu-Wai) asettuvat linnoitukseen punaisten kallioiden kupeessa. Pääministerillä on huima ylivoima, mutta sotaherroilla oveluutta. Suurissa joukkokohtauksissa käytetään onnistuneesti hyväksi Woon brutaalia ja tyyliteltyä väkivaltaa, hillityssä määrin jopa vaijeripelleilyä. Red Cliff ei ole pöhkö ninjaturtles-elokuva kuten esimerkiksi 300, vaan jotain niin itsevarmaa ja tyylikästä, että lukuisat säröt realismissa näyttäytyvät kauneuspilkkuina.

Selkeästi sanoen Red Cliff jätti minut mielentilaan, jonka määrittelee halu pomppia kadulla tasajalkaa ja taklata taktisesti kumoon jokainen itseään isompi ukko. Rakastan vanhan ajan rehellistä ja älykästä sodankäyntiä, Sunzin Sodankäynnin taito ja muuta on luettu intohimolla - eikä Red Cliff muuta tee, kuin esittää konfliktin, jossa osapuolten on otettava kaikki mahdollinen huomioon. Esimerkiksi muodostelmia tuskin on elokuvataiteessa paljoa komeammin käytetty. Maasto-olosuhteet, säätila, psykologia sotaherrojen välillä, rivimiesten moraali, vakoilu, kaikki olennainen käydään läpi luontevasti. Taistelut ovat pitkiä ja kiihkeitä, aidosti jännittäviä ja täynnä kylmien väreiden arvoista hienoutta. Elokuva periaatteessa juhlii vanhoja sotalegendoja: ei tämä mitään historiaa ole, vaan juttu on parantunut kerrottaessa.

Red Cliffiä ei erehdy luulemaan draamaksi. Useimmat keskustelut pyörivät strategioiden ympärillä. Hahmoista joka ikinen jää luonnostelmaksi. Suurimpana saavutuksena olennaisimmat naamat onnistutaan esittelemään mieleenpainuvasti kohtauksissa, jotka samalla maalaavat vähän isompaa kuvaa muistuttamalla, missä eletään ja miksi vastustajia kannattaa vastustaa. Yhdellä tasolla Red Cliff ihannoi väkivaltaa esittämällä sankarit sankareina ja väkivallan viihteellisenä (eikä sekavan taiteellisena), mutta yleinen sodanvastaisuus ja sotilaan perusväsymys tuodaan riittävän selkeästi esiin. Koska tästäkin versiosta löytyy ainakin kaksi minuuttia kaunista & herkkää materiaalia, olen eeppisesti katkera leikatun 132 minuutin johdosta.

Red Cliff on kallein kiinalaiselokuva kautta aikain, mikä ei raa'an teknisessä mielessä nosta sitä Hollywood-luokkaan. Joukkokohtauksia on jatkettu keskinkertaisella tietokoneanimaatiolla. Tämä pistää toisinaan silmään, mutta Woo tuntuu tietävän mitä on tekemässä. Olin tekevinäni sellaisen huomion, että mitä muovisempia ovat näkymät, sitä uskaliaampia tyylivalintoja Woo tekee: omaan makuuni tämä sulattaa eritasoisen materiaalin yhteen varsin onnistuneesti. Woo on ylittänyt itsensä komeasti useimmissa merkityksissä. Lähinnä pienistä woomaisen inhimillisistä hetkistä on pulaa. En millään muotoa usko, että Red Cliff (se oikea versio) kestää vertailua esimerkiksi Kingdom of Heaveniin (siihen oikeaan versioon), mutta jo saksittu versio on merkkiteos vähintäänkin toimintaelokuvana.

Elokuvia joita nähdä ennen kuolemaa: Red Cliff oikeasti.