Arvostelijan näkemä suomenkielinen versio saa 2 tähteä.
Englanninkielinen versio saa hyväntahtoisen arvauksen perusteella 3 tähteä.

Voi tätä ironian juhlaa. Koira nimeltä Bolt esiintyy suositussa tv-sarjassa, jossa pahuuden professori yrittää vallata maailman, vaikka Bolt sen aina estää. Jos sarja kuulostaakin peruskamalta, ei pidä luulla, että sen tekijät olisivat amatöörejä. Tv-sarjan toimintakohtaukset ovat tehosteineen ja kamera-ajoineen upeita kuin 150 miljoonan dollarin kesäleffassa - eikä tässä ole koko totuus. Nämä helikoptereita ja räjähdyksiä sisältävät kohtaukset kuvataan tasan yhdellä otolla sisätiloissa, jotta Bolt pystyisi eläytymään niihin ja antamaan hienon roolisuorituksen. Kuulostaako epärealistiselta? Ehkä, mutta se on ainakin minun mielestäni oikein uskottavaa, että lahjakkaat ammattilaiset käyttävät kaiken tarmonsa kaavamaiseen roskaan.

Bolt ottaa tv-sarjan juonikuviot tosissaan ja eksyy studiolta, kun hänen omistajansa Penny kidnapataan. Bolt on aivopesty luulemaan, että hän on aito superkoira. Tuleeko piskille hätä, kun superhaukku ja laserkatse eivät enää toimikaan? Tulee, mutta toisaalta Bolt ei edes tiedä mitä nälkä tarkoittaa (!), joten kyllä, karuksi käy koiranelämä. Pennyä ei tietenkään ole oikeasti kidnapattu. Varsinainen tarina alkaakin siten, että Pennyä etsivä Bolt lyö päänsä ja tippuu pakettiin. Hänet lähetetään vahingossa päinvastaiselle puolelle Yhdysvaltoja studioon nähden. Arvasit oikein - lopun aikaa hän kävelee eteenpäin.

Kerrataan pari juttua leffan historiasta. Omaperäisen, hauskan ynnä koskettavan Lilo & Stitchin ohjaaja Chris Sanders yritti ohjata Disney-animaation nimeltä American Dog. Julkaistusta konseptitaiteesta voi päätellä, että kyseinen doggi oli sikaria polttava, korttia pelaava silmäpuoli. Pixarin John Lasseter nousi valtaan Disneyllä. Sanders sai potkut, koska "hän ei kyennyt viemään elokuvaa suuntaan, johon sen oli mentävä". American Dog muuttui Boltiksi. Bolt on sieluton, kaavamainen, tylsä tekele samalla tavalla kuin Lasseterin omat ohjaustyöt. Ennen elokuvaa näemme Lasseterin ohjaaman lyhytelokuvan Martti Tokiossa, ja voin vannoa, että yritin katsoa sitä avoimin mielin, mutta suljin silmäni puolivälissä sen täyteläisen megasurkeuden vuoksi.

Bolt ei ole Lasseterin ohjaustyö. Bolt ei ole sietämätön elokuva. Kuten vihjailtua, toimintakohtaukset ovat vauhdikkaita. Niissä, jotka eivät kuulu "tv-sarjaan", on jopa tunnelmaa. Sitä ei sovi unohtaa, että Bolt on ensimmäinen 3D-elokuva, joka pääsee Suomessa laajaan levitykseen. Luultavasti kävisin itsekin katsomassa 3D-version vielä erikseen, ellei suomenkielinen dubbaus olisi katastrofaalisen surkea. Olin dubbausohjaaja Pekka Lehtosaaren kovin fani vielä tänä aamuna, mutta näytöksen jälkeen jouduin käymään YouTubessa katsomassa kaikki mahdolliset englanninkieliset videopätkät, jotta saatoin varmistua siitä, etteivät negatiiviset mielipiteeni juonnu pelkästään dubbauksesta. Suomenkielisiksi ääniksi on valittu stand-up-koomikoita, joista pahimmat tuntuvat lähinnä puhuvan leffan päälle. Tämä ei voi olla maailma jossa elämme.

Englanninkielinen versio on hellempi korville ja jonkin verran hassumpi, tästä olen varma. Tietyt perusasiat tuskin miksikään muuttuvat. Viihdyttävien toiminnallisuuksien ohella Boltissa on muutamia hyvin hauskoja kohtauksia, mutta vain muutamia. Eteenpäin kävellessään Bolt tapaa puluja kiusaavan kissan ja toimintaa janoavan hamsterin, joka on suljettu muoviseen palloon. Varsinkin hamsterin innokas kohellus pistää hymyilyttämään kaikkien latteiden koiravitsien keskellä. Tylsimmillään elokuva on yrittäessään olla koskettava, eli mm. pimputtaessaan pianoa samalla kun Bolt synkistelee, että "en ookkaan superkoira". No yhyy. Katsoin viikonloppuna ties kuinka monetta kertaa Peter Panin vuodelta 1953 ja itkin ja nauroin samaan aikaan ihan vain siksi, että Kapteeni Koukku on niin symppis.

Bolt ei ansaitse tulla kutsutuksi "Disneyn klassikoksi" ja tämä on fanaatikon mielipide. Walt Disney Animation Studios on saanut aikaan 47. (ei 48.) animaatioelokuvaa Bolt mukaanlaskien. Käänsin päätäni hieman vasemmalle, kävin ne läpi ja julistan, että joukon kolme onnettominta tekelettä ovat Saludos Amigos, Oliver ja Kumppanit ja Hiidenpata. Neljäs sija on Boltin ikioma. Jopa Pikku Kananen on "Disneyn klassikko" Boltiin verrattuna, sillä vaikka se matkii epäonnisesti muodikkaita tietokoneanimaatioita, se pyrkii kertomaan oman tarinan ja sisältää ainakin kolmen minuutin edestä Disneyn lämmintä henkeä alias magiaa. Bolt on rahastus, tuote, teknologiademo, lasseterleffa.